Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Mari Hietasalo: Mikä on tämä maa?

Pitäisikö tämäkin elämän kauneudeksi katsoa, sieluni silminkään en voi sellaista nähdä. Jokainen meistä on elämästään tänne pyyhitty. Tämä kenttä on päästävä läpi, vasta silloin on valmis nousemaan takaisin elämänsä satulaan. Tämä paikka ei tunnista armoa, ei se anna jatkaa kohdasta, jossa menehtyi. Sydämien loppuessa on odotettava niiden latautumista täysiin elämiin. Tännekö ne kadonneet ihmiset meidän maailmastamme ovat joutuneet jäämään? Täällä ovat lehdettömät puut, kuivuneet purot, kiviä niin että jalkani ovat haavoittuneet. Ei täällä ole niitä kauniita taivaan värejä, joita olemme tottuneet näkemään. Kaikki ne itsestäänselvyydet, joita emme kaikessa kauneudessaan näe, muuttavat täällä perspektiiviään. Paikka tietää mitä haavoittuvimmiltamme olemme. Se näkee sen, mihin asti kukaan muu ei meissä näe. Se kuiskaa kuka luulen olevani, yrittää tehdä mitättömäksi kulkemani matkan. Kyseenalaistaa kaiken sen, jonka olen oppinut, tietäen saavansa minut epäilemään, sillä olen vielä ihoton. Se vahvistaa pelkoni, kiemurtelee sumun lonkeroilla mieleeni ja saa minut uskomaan niihin. Se käskee alistumaan surkeuteen, ei minusta mitään voisi tulla. Se nauraa, enhän vain paljasta sydäntäni muille, he noukkisivat sieltä ainoastaan vahingonilon muruset. Se haluaa kerätä kaiken saavuttamasi itselleen, horjuttaa armottomasti. tulet kokemaan monia luovuttamisen hetkeä, mutta älä jää tähän kurjuuden maahan, pidä kiinni kaikilla voimillasi, silloin nouset voittajana. Mari Hietasalo