Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kärrytie on vaihtunut asfalttiin – Valtio hyväksyi Mäkitien paikallistieksi 1980-luvulla

Kotiseutuneuvos Jorma Rinne on koonnut yhteen 50 vuotta täyttäneen Mäkitien tarinan Lauttijärvellä. Hän esitteli historiikin Lauttijärven koululla viime perjantaina. Esitelmän jälkeen pidettiin kyläkokous. Tien historiikin ohessa kuultiin myös Lauttijärven ja lähitienoon historiaa sekä nähtiin videolta kesällä 1995 avatun ja TVH:n remontoiman Taipaleen sillan avajaisjuhlia. Maanmittari Sacklén kuvasi kylän liikenneyhteyksiä jo vuonna 1789: ”Lauttajärvi -kylä Sastmolan pastoraatissa, Ulvilan pitäjässä, sijaitsee 1 ¾ peninkulmaa emäkirkolta itään ja samoin maantiestä (Rantatie), mikä johtaa Turun kaupungista Pohjanmaalle. Maayhteys on täynnä nevoja ja rämeitä. Järvitie tuntuisi olevan mukavampi, mutta kylästä kuljetaan ensin lautalla Iso- ja Vähäjärven yli puoli peninkulmaa vesitietä, sitten 1/8 peninkulmaa maantietä, nyt joudutaan hinaamaan venettä, mennään Pirttijärven yli 1/12 peninkulmaa, tästä mennään 2/3 peninkulmaa ja tullaan Sastmolaan (nykyisen Tuorilan) rajalle, jolloin tapahtuu kolmas hinaus”. Vielä mentiin ¼ peninkulmaa ja lopuksi 3/8 Sastmolaan. Järvitie oli vaivalloinen, eivätkä suot olleet talvella riittävästi jäässä kantaakseen. – Perimätiedon mukaan Vähäjärven rannalla oli Arkkulava -niminen paikka, minne vainajat koottiin kelirikkoaikana, Jorma Rinne kertoi. F.E. Taipale kertoo kirjeessään opettaja Hakosalolle vuonna 1929, että tieyhteys Perähannulta etelään kulki pitkin porrastettuja soita Hamppulan rantaan, mistä kulku jatkui Hiittenkalliolle ja Puukoskelle. Siitä jatkettiin kirkolle jalan. Myöhemmin ylemmäksi rantaan raivattuja metsäpolkuja alettiin nimittää Mäkitieksi. – Kyläasutus laajeni ja entisille takamaille perustettiin uusia taloja kuten Riihiaho, Pitkäranta ja Taipale. Taipaleen koskelle perustettiin saha. Tie Taipaleelta etelään, Pitkärannalta Ranta-ahon kautta valtatielle sekä Pitkärannalta Riihiahoon olivat kärryteitä. Muualla käytettiin lähinnä polkuja. Talot pitivät tiet kunnossa, eikä läpikulkuliikenne rasittanut. Raskas liikenne oli puutavaran ajoa. – Pentti Riihiaho muisteli lapsena ihmetelleensä, kun Fredrik Kouhi yritti T-Fordillaan ja sen sileillä renkailla ajaa Vähäjärven kautta Lauttijärvelle. Matka tyssäsi, sillä Mäkitie ei ollut edes T-Fordille kulkukelpoinen. Tien teko tuli väistämättä eteen ja vuoden 1963 yksityistielain aikaan perustettiin Mäkitien yksityistien tiekunta. Puheenjohtajana toimi Jorma Rinne . Yksikkömaksut otettiin käyttöön. – Aila Rasta oli kuulemma ihmetellyt naapurilleen Laina Savalalle tiemaksunsa pienuutta. Naapuri sanoi, että ”sinä kuljet talvella potkukelkalla ja kesällä huopatossut jalassa.” Mäkitien tekoa haittasi se, että aiemmin tehty kylätiepäätös junnasi lääninhallituksessa ja tiekunnan piti hakea purkamista, koska urakkaa ei oltu toteutettu. Pienellä ”painostuksella” saatiin uuden suunnitelman maksumiehiksi kunta ja valtio. Tietyö aloitettiin 1969 ja pukkien varaan rakennettiin Taipaleen silta. Vuonna 1972 valmistui tie ja pian alkoi melkoinen läpikulkuliikenne. Saatiin toiveita raskaan tiehoidon siirtämisestä TVH:lle, mikä edellytti 128 000 markan kunnostustöitä. Kyläläisten nokkeluus auttoi asiaa. – Otimme lainaa, pyysimme kunnalta apua ja myös leppiläiset pyysivät Siikaisten kuntaa mukaan rahallisesti. Sitä ei koskaan tullut. Konstailimme sitten yhdessä, kunnes valtionapua saatiin hankkeeseen 65 prosenttia. Tiepiirin tiehöylä raivasi ojat ja nosti juurakot ylös. Ne siivottiin talkootyönä. Valtio hyväksyi Mäkitien paikallistieksi 1.1.1983 ja vuonna 1995 uusi isäntä TVH uudisti tien.