Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Koronatesti kestää muutaman sekunnin, mutta se maksaa yksityisellä lähes 300 euroa – miksi?

Kun suomalainen istuu autossa nuhaisen lapsen kanssa ja odottaa pääsyä julkisen sairaanhoidon koronatestiin, hän voi lohduttautua sillä, että lompakkoa ei tarvitse kaivaa esiin. Testaus on kuitenkin ruuhkautunut pahasti: testiin pääseminen ja tuloksen saaminen voi viedä toista viikkoa. Hallitus julkisti viime viikolla uuden testausstrategian, jolla tilannetta pyritään helpottamaan, mutta se ei tapahdu hetkessä. Niinpä moni kokee houkutusta käydä testillä yksityisellä puolella, jossa testiin pääsee huomattavasti nopeammin. Testin hinta on kuitenkin hämmästyttänyt monia. Selvitimme, mitä testi maksaa julkisella ja yksityisellä puolella – ja mistä testauksen hinta koostuu. Yksityisiä koronatestejä tarjoavia yrityksiä on useita, mutta esimerkiksi yksityisellä terveydenhuoltopalveluyritys Mehiläisellä koronatesti maksaa 249 euroa, josta maksettavaa jää Kela-korvauksen jälkeen 193 euroa. Testiin tarvitaan lääkärin lähete, jonka saa ”digiklinikalta” 39,90 eurolla (Kela-korvauksen jälkeen 31,90 euroa). Hintaa kertyy siis 288,90 euroa, josta pääosin valtion rahoittama Kela korvaa 64 euroa. Asiakkaalle jää maksettavaa 224,90 euroa. Jos testitulos on positiivinen, jatkohoito-ohjaus maksaa hänelle vielä 38 euroa. Se on monen mielestä suolainen hinta. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Huslabin testipaketti näytteenottoineen, analyyseineen ja hallintokuluineen maksaa Husin mukaan 145 euroa, eikä asiakkaan tarvitse maksaa siitä mitään. Mistä ero yksityisen ja julkisen palvelun hinnassa sitten johtuu? Mehiläisen toimialajohtaja Anssi Hartiala perustelee hintaeroa sillä, että Mehiläinen on investoinut paljon kapasiteettiin ja nopeaan vastausaikaan. – Yhteiskunnan kannalta yksittäisen testin hinnan sijaan tärkein vertailukriteeri on saatavuus, hän perustelee sähköpostitse. – Sairauspoissaolon kustannus on 300 euroa päivää kohti. Mediassakin käsiteltyjen tapausten valossa vaikuttaa siltä, että pääkaupunkiseudulla saattaa tällä hetkellä mennä yli viikko yhteydenotosta tulosten saamiseen. Mehiläisessä testin tulos on potilaalla jo kahden päivän päästä yhteydenotosta, hän sanoo. Hartialan mukaan hinta muodostuu näytteenottoon liittyvistä kuluista, kuten henkilöstöstä, näytteenottopisteistä, kalustosta, suojavarustuksesta sekä näytteenottoon tarvittavista välineistä, näytteiden kuljetuksesta analysointilaboratorioon Suomessa ja ulkomailla sekä analyysilaboratorion kustannuksesta. Näiden päälle tulevat vielä tietojärjestelmä- ja yleiskulut. Jotta yritys pystyy takaamaan tuotannon varmuuden, sen pitää varata laitteistoja ja tarvikkeita yli tarpeen. Hartiala tähdentää, että vaikka ylimääräisen kapasiteetin ylläpito nostaa testin kustannuksia, se kuitenkin mahdollistaa mahdollisimman nopean testiin pääsyn ja tulosten valmistumisen. Onko testaus yksityisille terveydenhoitopalveluyrityksille hyvä bisnes? – Ei ole, Hartiala vastaa. – Koronavuonna 2020 Mehiläisen tulos testaustoiminta mukaan lukien on tammi–heinäkuussa yli 15 miljoonaa alhaisempi verrattuna tilanteeseen, jossa koronaa ei olisi esiintynyt. Suomen suurimman yksityisen laboratoriopalvelujen tuottaja Synlab kertoo puolestaan, että koronaepidemia on vähentänyt laboratoriopalvelujen käyttöä kevään aikana 20–40 prosenttia. – Voisi ajatella, että koronavirus on laboratorionpyörittäjän unelma, mutta näin ei ole, sanoo Synlabin toimitusjohtaja Aarne Aktan . Koronatestien analysointi paikkaa Synlabilla tätä aukkoa kysynnässä. – Vaikea on silti iloita asiasta, kun koko yhteiskunta on polvillaan, hän sanoo. Menetyksiä ovat kärsineet myös julkisen puolen laboratorioyritykset. Suomen suurimman laboratorioalan yrityksen Fimlabin mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari kertoo, että sairaanhoitopiirit varautuivat pandemian uhkaan supistamalla muita toimintojaan. Myös Fimlabin liikevaihto laski merkittävästi. – Koronatestaus paikkaa tätä osaltaan, hän toteaa. Koronatestaukseen on Suomessa tällä hetkellä valjastettu kaikki liikenevät voimat, kertoo Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen. Laboratorioanalytiikkaa tekee 30 yksikköä, joista suurin osa toimii seitsemän laboratoriopalvelun tuottajan alaisena. Niistä viisi on julkisia ja kaksi yksityisiä. Palveluja ostetaan myös ristiin: Julkisesti omistetut ostavat palveluja yksityisiltä, ja yksityisetkin tekevät yhteistyötä julkisten kanssa. Millainen lasku tästä kaikesta lankeaa veronmaksajalle? Muhkea summa: yli 300 miljoonaa euroa, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen . – Jos Suomen tavoite nostaa testien määrä yli 20 000 näytteeseen vuorokaudessa toteutuu, testaaminen maksaa Suomelle kolme miljoonaa euroa päivässä. Jouluun mennessä laskua kertyy yli 300 miljoonaa euroa, Lehtonen laskee. Virolainen-Julkunen pitää summaa realistisena. – Hallituksen tahtotila on, että valtio maksaa kunnille korvauksen testaamisen aiheuttamista kuluista, hän vahvistaa. Viime kädessä asiasta päättää eduskunta käsitellessään lisätalousarvioesityksiä sekä ensi vuoden talousarviota. Lehtosen mukaan nykyinen testaustapa, jossa kaikki oireita potevat testataan, ei välttämättä ole tehokasta ja vaikuttavaa terveydenhuoltoa. – Itse toivoisin, että testaaminen pystyttäisiin kohdentamaan paikkoihin, jossa riski sairastua on suurin, Lehtonen sanoo. Virolainen-Julkunen kertoo, että kohdentamista pohditaan ministeriössä erittäin aktiivisesti. Asiantuntijoilla on kuitenkin hänen mukaansa erilaisia näkemyksiä siitä, miten testaus tulisi kohdentaa. – Uskon, että parin viikon sisällä tässä on jo päästy eteenpäin. Teemme kaikkemme, että se mikä on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista, toteutuu, hän sanoo. Palataanpa koronatestijonoon : Mistä koostuu se helsinkiläisen nuhanenän koronatestin hinta, josta hänen ei itse tarvitse maksaa senttiäkään? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin omistaman liikelaitoksen Huslabin koko testipaketti näytteenottoineen, analyyseineen ja hallintokuluineen maksaa siis 145 euroa. Summa muodostuu Husin Lehtosen mukaan karkeasti kolmesta tekijästä. Ensinnäkin hintaan vaikuttavat testaamisessa käytettävät analysointilaitteet. Toiseksi hintaan vaikuttavat analysoinnissa tarvittavat kemialliset aineet eli reagenssit, joiden saatavuus on ollut ajoittain vaikeaa. – Pahimpaan aikaan yhden testin vaatimat reagenssit maksoivat 40 euroa, tällä hetkellä yhden testin reagenssien hinta on 13 euroa, Lehtonen sanoo. Kolmas iso tekijä ovat työvoimakustannukset. Testejä tehdään ja analysoidaan joka viikonpäivä vuorokauden ympäri. Hinta vaihtelee sen mukaan, tehdäänkö testi arkena vai viikonloppuna. Myös näytteenottajien suojavarusteiden hinnat ovat heitelleet. Esimerkiksi kirurginmaskin hinta nousi tuntuvasti, kun suositus maskin käytöstä tuli voimaan elokuun alkupuolella. Hinta kuitenkin vaihtelee, sillä sen osatekijöiden kustannukset muuttuvat jatkuvasti. Myös testausmäärä vaikuttaa: mitä enemmän testejä tehdään, sitä vähemmän maksaa yksi yksittäinen testi. Heinäkuun loppuun mennessä Huslab oli tehnyt koronatestejä 17 miljoonan euron edestä. Jos testauskapasiteetti nousee 10 000 testiin vuorokaudessa, Huslab tulee tekemään testejä vuoden loppuun mennessä kaiken kaikkiaan noin 70 miljoonan euron arvosta. Huslabin testien analyyseista noin 20 prosenttia teetetään Lehtosen mukaan alihankkijalla Synlabilla. Näytteen analysoinnin hinta vaihtelee Lehtosen mukaan volyymistä riippuen 75–105 euron välillä. – Tämähetkinen hinta on 75 euroa, Lehtonen sanoo. Sen lisäksi sairaanhoitopiiri joutuu kuitenkin maksamaan esimerkiksi näytteenotosta koituvat kustannukset, näytteenottovälineistön, näytteiden pakkaus- ja kuljetuskustannukset sekä myös mahdollisen palvelutarpeen arvioinnin, jossa asiantuntija arvioi asiakkaan oireiden perusteella, onko hänen syytä mennä testiin. Toimitusjohtaja Aktanin mukaan Synlabin testianalyysin hinta on silti edullisempi kuin sairaanhoitopiirien omat hinnat. Aktan arvioi, että kolmasosa hinnasta tulee laiteinvestoinnista, kolmannes henkilöstökuluista ja kolmannes reagenssien eli kemian aineiden hinnasta. Ylivoimaisesti vaikeinta on Aktanin mukaan ollut hankkia maailmalta reagensseja. – Markkina on ollut tyly. Maaliskuun ensimmäisellä viikolla reagensseja oli hyvin saatavilla, mutta sen jälkeen hinnat ovat heilahdelleet ja voineet nousta jopa kolminkertaisiksi siihen verrattuna, mitä ne olivat maaliskuun alussa. Julkisen puolen Fimlabissa koronatestianalyysi maksaa 98 euroa. Fimlab on Suomen suurin laboratorioalan yritys. Sen omistavat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymät ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Fimlabin Seiskarin mukaan 98 euron hinta sisältää tekstiin vaadittavat välineet, näytelogistiikan ja analytiikan. Näytteenotosta asiakas joutuu kuitenkin maksamaan eri maksun. – Pyrimme toimimaan kannattavasti. Voitontavoittelu ei kuitenkaan ole meidän missiomme, koska asiakkaamme ovat meidän omistajiamme, hän sanoo. Koronatestin hinta Fimlabissa koostuu sekä näytteiden ottoon että diagnostiikkaan kuuluvista henkilöstökuluista, laiteinvestoinneista, kuljetuskustannuksista, näytteiden käsittelystä ja paketoinnista. Tilavuokrat ja tarvittava tietoliikenne- ja infrastruktuuri muodostavat oman osansa. Myös raportointi sitoo henkilöstöä. Seiskari huomauttaa, että Fimlab maksaa hankinnoista myös arvonlisäveroa. – Sekin on tuntuva tekijä, hän sanoo. Hintaa nostaa Seiskarin mukaan se, että Fimlab joutuu tekemään suuria laiteinvestointeja. Toisaalta testihinnat ovat Seiskarin mukaan laskeneet sitä mukaa kun volyymi on kasvanut. Suuri pulma on hänen mukaansa pula laitteista ja tarvikkeista. Uusia laitteita on kuitenkin tulossa syyskuun alussa. – Sen jälkeen voimme tutkia entistä enemmän näytteitä, Seiskari sanoo. Työvoimaa on saatu muun muassa alan opiskelijoiden ja biotekniikan osaajien piiristä. – Uskon, että tästä selvitään, kun tehdään valtavasti töitä. En osaa sanoa, koska jonot on purettu, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, Seiskari sanoo.