Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Yhä useampi eläkeläinen kuolee alkoholiin: näin sen tuhoisat haitat moninkertaistuvat ikääntyneillä

Ikääntyvien alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Alkoholinperäisten sairauksien lisääntymisen lisäksi myös kuolleisuustilastot kertovat karua kieltä. Kymmenen viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten alkoholikuolemien lukumäärä on kasvanut, kun taas nuorempien ikäryhmien alkoholin käyttö ja alkoholikuolemat ovat vähentyneet. Alaikäisillä kulutuksen väheneminen on kaikkein voimakkainta. – Peruskoulun 9.-luokkalaisilla edeltävän kuun aikana humalassa olleiden osuus on pudonnut lähes 50 prosentista reiluun 20 prosenttiin, THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä kertoo. Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö on sen sijaan kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Pia Mäkelän mukaan suurten ikäluokkien tullessa vanhuusikään odotettavissa on lisääntyviä haasteita alkoholiongelmien kanssa esimerkiksi kodinhoidossa. Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja tarvittaessa ohjaus kulutuksen vähentämiseen mini-intervention keinoin pyritään saamaan pysyväksi osaksi terveydenhuoltoa. – Ikääntyvien olisi hyvä pohtia alkoholinkäyttöään siitä näkökulmasta, että vanheneva keho ei kestä yhtä suuria määriä alkoholia kuin nuorempana. Yksinäisyys saa juomaan A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoo, että yksinäisyys ja elämän sisällön puute ajavat ikäihmisen juomaan. – Työelämän velvoitteiden päättyminen voi olla kriisi. Kun työ ei enää rytmitä arkea ja lapsetkin ovat lähteneet kotoa, elämään voi syntyä tyhjiö, jonka täyttämiseksi turvaudutaan alkoholiin. Pieni tissuttelu voi muuttua päivittäiseksi juomiseksi, Simojoki sanoo. Hän painottaa, että alkoholin terveysriskit moninkertaistuvat ikääntymisen myötä. – Kaikki alkoholin haitat eskaloituvat ikäihmisillä huomattavasti nuoria nopeammin. Niitä ovat mm. maksakirroosi, aivo- ja verenkiertohäiriöt, tasapainohäiriöt ja niistä johtuvat kaatumiset sekä luunmurtumat – psyykkisistä ongelmista ja kohonneesta syöpätautiriskistä puhumattakaan. Ikää vai alkoholismia? Kaarlo Simojoen mukaan alkoholi ei aiheuta muistisairauksia, mutta pahentaa niiden dementoivia oireita. – Myös alkoholi ja monet ikäihmisille määrätyistä lääkkeistä voivat yhdessä nautittuna aiheuttaa sekavuutta ja muistiongelmia ilman varsinaista muistisairautta. Toistuvien kaatumisten, muistiongelmien, sydänoireiden ja neurologisten oireiden taustalla saattaa olla alkoholin ja lääkkeiden yhteis- tai väärinkäyttöä. Ikääntyessä elimistön nestepitoisuus pienenee ja aineenvaihdunta hidastuu, mikä voimistaa alkoholin vaikutusta. Myös tasapainonhallinta heikkenee ja tapaturmariski kasvaa. Muisti ja kognitiiviset toiminnot heikkenevät ja verensokeritasapaino voi heitellä rajustikin. Iäkkäillä myös alkoholin verenpainetta nostava vaikutus korostuu, mikä lisää rytmihäiriöiden sekä sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Simojoki sanoo, että erilaisia oireita, kuten kaatumisia ja muistikatkoja, tulkitaan helposti vanhuudesta johtuviksi. – Todellinen syy voi löytyä juomisesta ja sen hoitaminen on yleensä huomattavasti monitahoisempi prosessi. Ketään ei kuitenkaan pitäisi jättää ikään vedon hoitamatta, sillä alkoholivieroitus toimii tutkitusti yhtä hyvin kaiken ikäisiin. ”Älä tuomitse, vaan sano, että olet huolissasi” Ikääntyvillä on tapana vähätellä tai kieltää kokonaan alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmansa. Alkoholinkäytön puheeksi otto on keino tunnistaa alkoholin ongelmallinen käyttö jo varhaisessa vaiheessa. Jos keskustelussa nousee huoli asiakkaan alkoholinkäytöstä, tarjoaa mini-interventio tehokkaaksi todetun keinon puuttua siihen jo ennen kuin vakavaa haittaa tai riippuvuutta ehtii syntyä. – Päihteidenkäyttö on arka ja vaikea aihe. Sen tulisi kuitenkin olla aina osa lääkärikäyntiä, varsinkin, jos määrätään lääkkeitä. Tuomitsemista pitää välttää, sen sijaan tulisi tarkastella kokonaisterveyttä ja potilaan vointia, Kaarlo Simojoki sanoo. Omaisia Simojoki neuvoo ottamaan asian puheeksi huolestumisen ja välittämisen kautta. – Lapsi voi sanoa omalle vanhemmalleen esimerkiksi olevansa tästä huolissaan ja pelkäävänsä, että tämä satuttaa itsensä humalassa tai ottaa lääkkeensä väärin. Jos lapsenlapset ovat ihmetelleen mummon tai papan epävarmaan kulkua tai sammaltavaa puhetta, tämänkin voi sanoa ääneen. Syyllistäminen on turhaa, tärkeintä on saada ikäihminen itse havahtumaan juomiseensa ja muuttamaan tapojaan. Alkoholin käytön riskirajat on tehty perusterveille työikäisille. Yli 65-vuotiaille on määritelty omat rajat: enintään seitsemän annosta viikossa ja maksimissaan kaksi annosta kerralla. – Seitsemän viikkoannosta voi tarkoittaa päivittäistä tissuttelua. Järkevän ja sopivan alkoholinkäytön rajan määrittäminen on mahdotonta, sillä alkoholin sietokyvyssä on suuria yksilöllisiä eroja. – Sopivan käytön rajan määrittää myös muu perhe ja lähipiiri. Jos pienikin määrä alkoholia muuttaa ihmisen persoonaa tai tekee hänestä pelottavan tai muulla tavoin sietämättömän, miksi ihmeessä sitä pitää käyttää? Simojoki kysyy.