Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Terveisiä Siikaisten Otamoilta – paikannimet taipuvat joskus yllättäviin muotoihin

Otamoilla vai Otamolla? Kanttissa vai Kantissa? Honkajokinen vai honkajokelainen? Paikannimet eivät aina taivu niin kuin maalaisjärjellä olettaisi. Joskus paikallisten keskuuteen on juurtunut ilmaisu, joka poikkeaa niin sanottujen ulkopuolisten käyttämästä ilmaisusta. Kumpi on tällöin oikea muoto vai ovatko molemmat yhtä oikeita? Voiko kumpaa tahansa käyttää tilanteen mukaan? Sari Vanhatalo pyörittää Vanhatalon tilaa Siikaisten Otamoilla – ja nimen omaan Otamoilla eikä Otamolla, mikäli Vanhataloa itseään on kuunteleminen. – "Otamoilla" on se oikea muoto. On olemassa kaksi Otamo-nimistä kylää, joista toinen on Sysmässä. Sysmän Otamo taipuu "Otamolla", Siikaisten Otamo "Otamoilla". Vanhatalo on kuullut sellaisen selityksen, että outo taivutusmuoto perustuisi tämän sekaannuksen välttämiseen. Muodon tarkkaa alkuperää hän ei tunne, mutta hänen mukaansa se on virallisesti hyväksytty kielitoimistoa myöten. – Käytän itse tuota muotoa, ja lapseni käyttävät myös. Otamolla-muotoon törmää voittopuolisesti mediassa ja kylän ulkopuolella. Hän korostaa aina esimerkiksi lehtijuttujen yhteydessä, että kirjoittaja käyttäisi Otamoilla-muotoa. – Se särähtää aina korvaan, jos käytetään toista muotoa. Vanhatalo itse ei ole synnynnäinen otamolainen, mutta on asunut kylässä 30 vuotta. Hänen havaintonsa mukaan vanhemmat kyläläiset käyttävät Otamoilla-muotoa. Kylällä kuulee molempia muotoja, sillä nuoret eivät enää poikkeuksellista muotoa käytä eivätkä välttämättä edes tiedä sen olemassaolosta. Suuntaus näyttää siis vievän kohti sitä tavanomaisempaa muotoa. Karvian Kantin – tai Kanttin – tapaus on hieman toisenlainen. Kysymys on enemmän murteellisesta ääntämisestä, jossa t-kirjain kahdentuu ja joka löytää tiensä toisinaan myös kirjoitettuun kieleen. Tosiaankin – jopa Kantin kylätoimikunta kirjoittaa nimensä yhdellä t:llä, mutta kanttilaiset ääntävät sen kahdella t:llä: Kanttin kylätoimikunta. Kylätoimikunnan sihteeri Soile Ala-Kantti asuu sattumoisin Kantintiellä Kantissa. Hän sanoo täysin luontevasti asuvansa Kanttintiellä Kanttissa. – Kakarat kirjoittavat sen tiennimen väärin. Aina tulee kaksi t:tä, jos he osoitteen johonkin laittavat. Silti aina sanotaan Kanttintie, Ala-Kantti naurahtaa. Ala-Kantti on itse kotoisin pohjoisemmasta Saran kylästä, jossa Pohjanmaan vaikutus murteeseen on vielä suurempi. – Voihan se olla, että jotkut kanttilaiset sanovat toisella tavalla, mutta minun suussani siihen tulee aina se kaksoiskonsonantti. Kirjoittaessaan Ala-Kantti taivuttaa Kantti-sanaa oikein, mutta tietää, että joillakuilla se t-kirjain kahdentuu kirjallisessakin ilmaisussa. – Toisaalta jos joku sanoo "Kantissa", tulee sellainen tunne, että tuohan puhuu kirjakieltä. Ulkopaikkakuntalaiset taas usein kyselevät vaikkapa meidän osoitteestamme, että kirjoitetaanko se kahdella vai yhdellä t:llä. Honkajokinen vai honkajokelainen? Kun paikallisilta kysytään, asiassa ei ole mitään epäselvää. Vt. sivistystoimenjohtaja Mari Fabig on työskennellyt Honkajoella vasta vuoden verran. Hän on oppinut käyttämään honkajokinen-muotoa. – Kaikki, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, käyttävät honkajokista. Itsekin sanon: "En ole honkajokinen", sillä asun Porin Noormarkussa. Varhaiskasvatusjohtaja Maria Hallia on asunut Honkajoella reilut kymmenen vuotta. – Kyllä se on se honkajokinen. Joidenkin muualla asuvien olen kuullut käyttävän honkajokelainen-muotoa. Hallia on työnsä puolesta tekemisissä kunnan nuoremman väestön kanssa. Honkajokinen-ilmaisu pitää puolensa myös kasvavan sukupolven keskuudessa. Esimerkiksi Kankaanpään Seutuun sopii kumpi tahansa ilmaisu. Nyrkkisääntö on, että mitä virallisempi yhteys, sitä selvemmin vaaka kallistuu honkajokelaisen puoleen. Mutta kun juttua tehdään Honkajoella paikallisista ihmisistä, honkajokinen sen olla pitää. Tiedätkö sinä paikkakunnan, joka taipuu yllättäviin muotoihin? Asutko kenties itse sellaisella? Ilmianna paikkakunta ja sen outo taivutusmuoto kommentoimalla tähän juttuun tai lähettämällä sähköpostia: toimitus.kankaanpaanseutu@almamedia.fi.