Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Muistisairauksien puhkeamista on mahdollista lykätä, selvisi väitöstutkimuksessa – asiantuntija kertoo, miten aivoja kannattaa käyttää

Muistin heikkenemistä ja muistisairauksia voi ehkäistä syömällä terveellistä ruokaa, kestävyyttä kehittävällä liikunnalla, lihasten kuntoharjoituksilla ja treenaamalla aivoja esimerkiksi niin, että opettelee uusia taitoja. Ehkäisystä hyötyvät erityisesti sellaiset ikäihmiset, jotka ovat aloittaneet ehkäisytoimet jo ennen kuin heidän aivoissaan on havaittavissa merkittäviä rakenteellisia muutoksia, kertoo terveystieteiden maisterin Ruth Stephenin väitöstutkimus. – Mitä aikaisemmin alat noudattaa terveitä elintapoja, sitä suurempi vaikutus sillä on aivoihisi, Stephen sanoo. Innostavaa oli hänen mukaansa myös se, että elämäntapamuutokset vaikuttivat tutkimuksen mukaan myönteisesti aivojen rakenteisiin jo kahdessa vuodessa. – Toistaiseksi on epäselvää, voiko muistisairauksia ehkäistä kokonaan, mutta niiden puhkeamista voi olla mahdollista lykätä, Stephen sanoo. Syö terveellisesti ja liiku riittävästi Aivojen kunnosta huolehtiminen tarkoittaa tuttuja perusasioita: Tulee syödä terveellisesti ja monipuolisesti sekä liikkua riittävästi. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten verenpainetta ja kolesteroliarvoja, kannattaa seurata ja tarvittaessa hoitaa lääkkeillä. Ylipainoa ja tupakointia tulisi välttää. Lisäksi aivoja pitää käyttää, jotta ne pysyvät kunnossa. Kannattaa haastaa itseään, opetella jotain uutta ja tehdä asioita yhdessä muiden kanssa. – Haasta itseäsi, opettele jotakin uutta ja tee asioita yhdessä muiden kanssa. Myös sosiaalisuus tekee tutkitusti aivoille hyvää, Stephen sanoo. Ruth Stephen tuli Suomeen Pakistanista vuonna 2012 opiskelemaan terveystieteitä. – Halusin Itä-Suomen yliopistoon, koska tutkimus ja opetus ovat siellä korkeatasoisia. Myös Suomen kaunis luonto houkutteli, hän kertoo. Aivoista Stephen kiinnostui jo perhetaustansa ansiosta. Hänen isoisänsä sairasti muistisairautta, ja hänen isänsä on saanut useita aivohalvauksia. Suomeen tultuaan Stephen oivalsi myös sen, että aivosairaudet ja ikääntyminen ovat nyt erittäin ajankohtaisia: muistisairaudet ovat kasvava uhka kansanterveydelle niin länsimaissa kuin kehittyvissäkin maissa. Muistisairauksia sairastaa jo lähes 50 miljoonaa ihmistä koko maailmassa. Muistisairauksien riskitekijät yhteydessä aivojen surkastumiseen Stephenin väitöstutkimuksen aineistona oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima Finger-tutkimus. Se osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolisella elintapaohjelmalla voidaan ehkäistä ikääntyneiden ihmisten muistitoimintojen heikentymistä ja parantaa heidän kognitiivisia toimintojaan. Kaksivuotisen Finger-tutkimuksen kohteena oli 1 260 henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimuksen alkaessa he olivat 60–77-vuotiaita. Henkilöt satunnaistettiin saamaan joko monipuolinen elintapaohjelma tai tavanomaista terveysneuvontaa. Heitä seurattiin kahden vuoden tutkimusjakson ajan. Tutkimuksen alussa ja lopussa kerättyjen magneettikuvien avulla selvitettiin, miten elintapaohjelman noudattaminen oli vaikuttanut osallistujien aivojen rakenteeseen. Stephen havaitsi, että muistisairauksien riskitekijät keski-iässä olivat yhteydessä aivojen surkastumiseen ja huonompiin kognitiivisiin toimintoihin myöhemmällä iällä. Aivoissa oli myös enemmän valkean aineen muutoksia. Kun riskitekijät sitten elintapaohjelman myötä vähenivät, myös riski sairastua muistisairauteen väheni ja muistitoimintojen kannalta tärkeä aivojen hippokampus surkastui vähemmän. Seuraavaksi muistisairauksien ehkäisyn strategiaa aletaan Stephenin mukaan kehittää globaalilla tasolla. Finger-tutkimuksen kaltaisia hankkeita on parhaillaan käynnissä tai niitä suunnitellaan jo yli 25 maassa ympäri maailmaa.