Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Yleisesti käytetyssä verenohennuslääkkeessä runsaasti riskejä ja läheltä piti -tilanteita: sinunkin lääkekaapissasi on monia vaarallisia aineita

Vanha hoitoalan nyrkkisääntö kuuluu, että lääkkeen ja myrkyn ero on vain annostuksessa. Melkein kaikki lääkkeet voivat potilaasta vaikuttaa riskilääkkeiltä, jos tutustuu tarkkaan siihen listaan, joka lääkepakkauksessa on mukana ja jossa kerrotaan lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista. Tuoreen, Lääketietokeskus Fimean verkossa julkaistun Sic!-lehden teemana ovat riskilääkkeet. Kaikkiin lääkkeisiin liittyy riskejä, jos niiden annostus on pielessä ja niitä käytetään väärin. Esimerkiksi turvallisena pidetty kipulääke parasetamoli voi olla riskilääke, sillä jättiannoksina aiheuttaa kuolemaan johtavan maksavaurion. Unilääkkeenä ja raskauden aikaisen pahoinvointiin käytettiin 50-60-lukujen vaihteessa talidomidia. Sen aiheuttamat sikiövauriot tulivat täytenä yllätyksenä. Talidomidi oli todellinen riskilääke. Lue lisää : Suositun kipulääkkeen yllättävä vaikutus: voi latistaa tärkeitä tunteita - aiheuttaa myös muita haittoja Turvallinen yhdelle, riski toiselle Lääke pääsee markkinoille ja apteekkimyyntiin, kun se on saanut myyntiluvan. Myyntiluvan saamiseksi lääkkeestä on oltava vankkaa tietoa siitä, että se aiheuttaa käyttäjälleen enemmän hyötyä kuin haittaa. Jos riskejä on liikaa tai ne ovat liian suuria, myyntilupaa ei myönnetä. Joskus myyntiluvan saanut lääke vedetään pois markkinoilta turvallisuusongelmien vuoksi. 2000-luvulla Suomessa näin on tehty vuosittain yhdelle tai kahdelle valmisteelle. Lääke voi olla turvallinen terveelle aikuiselle, mutta esimerkiksi vanhuksille lapsille, raskaana oleville, monisairaille ja monilääkityille riski. Myös ihmisen perimmässään saadut henkilökohtaiset ominaisuudet voivat saada aikaan sen, että muille riskitön lääke onkin hänelle haitallinen. Perimän vuoksi ihmisen lääkeaineaineenvaihdunta voi olla sellainen, että se suurentaa lääkkeen vaikutuksen moninkertaiseksi. Verenpaine, diabetes ja ikä lisäävät riskejä Iäkkäillä potilailla lääke voi vaikuttaa eri tavalla kuin työikäisellä. Myös lääkkeen haitat voivat potilaan iän vuoksi korostua. Samalla iäkkäällä saattaa olla käytössä useita lääkkeitä, joiden yhteisvaikutus ei ole aina kyllin hyvin tiedossa. Heikentynyt maksan tai munuaisten toiminta voi suurentaa lääkehoitoon liittyviä riskejä. Kohonnut verenpaine, tupakointi, diabetes ja lihavuus vaikuttavat munuaisten toimintaan ja sillä voi olla suuri merkitys lääkkeen vaikutukselle. Yksi lääkehoidon riski liittyy LASA-lääkkeisiin eli näköisnimisiin lääkkeisiin. LASA on lyhenne sanoista Look alike, Sound alike. LASA-lääkkeistä vaaratilanteita LASA-lääkkeet ovat siis sellaisia lääkevalmisteita, jotka voivat erityisen helposti sekoittua keskenään samankaltaisen pakkauksen, valmistenimen tai vaikuttavan aineen nimen vuoksi. Sekoittumisen vuoksi pahimmillaan seurauksena voi olla potilaan pysyvä vammautuminen tai kuolema. Lääkkeet voivat mennä sekaisin kotona potilaan omassa käytössä tai esimerkiksi omaishoidossa. Sic!-lehden mukaan sairaaloissa lääkitys aiheuttaa runsaasti vaaratilanteita. Lääkehoitoon liittyvissä vaaratilanteissa yleensä joko lääkeannos tai lääkkeen vahvuus on väärä. Syynä näihin on yleensä tiedonkulun katkos. Neljä vuotta sitten OYSissa toteutetussa kyselyssä kävi ilmi, että hoitohenkilökunnan mielestä kiire lisäsi tätä riskiä. Marevan ja läheltä piti -tilanteet Verenohennuslääke varfariinin käyttöön (Marevan) liittyy Sic!-lehden mukaan runsaasti sekä ammattilaisista että potilaasta johtuvia riskejä. Lieviä haittoja ja läheltä piti -tilanteita sattunee lehden mukaan moninkertaisesti vakaviin haittoihin verrattuna. Marevania syö noin 200 000 suomalaista verisuonitukoksien välttämiseksi. Syöpälääkkeiden annossa on tapahtunut potilasvahinkoja, kun lääkeainetta on annettu virheellinen määrä tai suonensisäiseksi tarkoitettu annostelu onkin päätynyt kudokseen. Yksilöllinen lääketiede ja geenitestaus tulevat jatkossa tarjoamaan yhä enemmän tietoa myös entistä tarkempaan ja ja parempaan lääkehoidon suunnitteluun. Jos lääkkeestäsi tulee sinulle haittoja, toimi näin 1. Tarkista tunnetut haitat Jos epäilet lääkkeen aiheuttamaa haittavaikutusta, katso ensin valmisteyhteenvedosta tai pakkausselosteesta, onko haitta jo ennestään tunnettu. 2. Pyydä tekemään ilmoitus Jos haitta on mainittu, mutta epäilty tilanne on muutoin poikkeava tai haittaa ei mainita ollenkaan, voi olla syytä tehdä haittavaikutusilmoitus. Haittavaikutusilmoituksen voi tehdä lääkäri, muu terveydenhuollon ammattilainen tai potilas itse. 3. Tee ilmoitus itse Jos haluat tehdä haittavaikutusilmoituksen itse, se löytyy Fimean verkkosivuilla. Siellä on on myös ohjeet ilmoituksen tekemiseen. Ilmoituksen tekeminen on oikeus, ei velvollisuus. Lähde: Fimea