Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kaukolämpöyhtiö varautuu kaikkiin tilanteisiin – uusi investointi suunnitteilla

Kaukolämpö Merikarvialla syntyy Metsä Groupin saha-alueella sijaitsevassa lämpölaitoksessa. Sahalla lämpöenergiaa tarvitaan erityisesti kuivaamon tarpeisiin. Sama lämpö tulee putkea pitkin moniin rakennuksiin kunnan keskustassa. Nyt kaukolämpöyhtiö kehittää toimintaansa. – Juuri nyt vaikuttaa siltä, että sahan tuotannon kasvaessa saha tarvitsee entistä enemmän lämpöä omiin tarpeisiinsa, eikä sitä jää tarpeeksi meidän käyttöömme. Koska saha investoi ja lisää omaa kuivauskapasiteettiaan, meidän pitää kehittää omaa toimintaamme, lämpöyhtiön toimitusjohtaja Kari Pitkäranta kertoo. Pitkäranta on Merikarvian kunnan tekninen johtaja, joka toimii oman toimensa ohella lämpöyhtiön toimitusjohtajana. Lämpölaitos käyttää polttoaineenaan puun kuorta, purua ja haketta. Tänä syksynä Merikarvian Lämpö Oy:n hallitus on tutustunut vaihtoehtoisiin lämmöntuotantomuotoihin pohtiessaan uutta investointia lämmöntuotantoon. – Kävimme tutustumassa lämpölaitoksiin Kristiinankaupungissa ja Karviassa, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pasi Koski sanoo. Kristiinankaupungin biolämpölaitoksessa kaukolämpö tuotetaan hakkeella. Myös Karviassa lämpö syntyy metsähakkeesta noin 95-prosenttisesti. Lisäksi laitos polttaa jonkin verran puunjalostuksessa syntyvää sorvauspurua sekä pienen määrän karvialaista palaturvetta. Varalla on puupelletti. – Maalämmöstäkin olemme keskustelleet. Se on yksi hyvä vaihtoehto. Ainahan sitä pitää varautua erilaisten tilanteiden varalle. Onhan meillä jo nyt käytössämme öljykäyttöinen varavoimala jätevedenpuhdistamon tontilla, Koski toteaa. Yhtenä laitosratkaisuna on pohdittu CHP-voimalaa. – CHP-lyhenne tarkoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Tällaista laitosta voi hyödyntää monipuolisesti. Kun esimerkiksi kesällä ei tarvita paljoa lämpöä, niin tuotetun energian voi muuttaa sähköksi, toimitusjohtaja Kari Pitkäranta selostaa. Selvää on, että jonkinlainen investointi yhtiöllä on edessään. – Juuri nyt on hyvä hetki ideoida eri vaihtoehtoja. Mikä olisi paras energianlähde: hake, maalämpö vai esimerkiksi jäteliete? Nykyäänhän on esimerkiksi maatiloja, joilla on käytössään biokaasureaktori. Siinä lämmöntuotannossa käytetään jätelietettä. Tällöin jätevedenpuhdistamon jäteliete saataisiin tehokkaaseen käyttöön, Pitkäranta visioi. Merikarvian Lämpö Oy on aloittanut toimintansa vuonna 1998. Kaukolämmön runko- ja jakeluverkoston pituus on noin 6,5 kilometriä. Laskutettavia kiinteistöjä on 48. Kaukolämpöverkkoon kuuluvat esimerkiksi keskustan liikekiinteistöt ja kerrostalot. Myös kunnan ja seurakunnan kiinteistöt ovat kaukolämpöverkossa. Uusin verkkoon liitetty kiinteistö on S-marketin viereen valmistuva Satakruunun ryhmäkoti. Myös kaukolämpöverkon alueella sijaitsevat yksityistaloudet voivat liittyä kaukolämpöverkkoon. Tällä hetkellä verkkoon on liittynyt 22 yksityistä kiinteistöä. Kaukolämpöverkko ulottuu Kiilarinteen vanhainkodille saakka. Vanhainkodissa ja koulukeskuksessa on myös varalämpövoimalat häiriötilanteiden varalle. Jätevedenpuhdistamon luona sijaitseva varalämpölaitos on teholtaan 1,8 MW. – Esimerkiksi oikein kovilla pakkasilla saatetaan tarvita varalämpövoimaloita, Pitkäranta sanoo. Merikarvian kunnan kokonaan omistaman kaukolämmön myynti vuodessa on noin 8030 MWh. Yhtiöllä on noin puolen miljoonan liikevaihto. – Yhtiö on vakavarainen, ja sen myymä kaukolämpö on hinnaltaan Suomen halvimpia. Tällä hetkellä kaukolämmön hinta on 53 euroa MWh:ta kohti, Pitkäranta kertoo.