Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Suomi on kerännyt 200 miljardin euron eläkevarallisuuden ja istuu sen päällä kuin Roope Ankka – pelkillä rahastotuotoilla voitaisiin parantaa eläkeläisten tuloja, mutta mitään halua tähän ei näytä olevan

Velkataakka, kestävyysvaje, eläkepommi. Aina meitä pelotellaan. Tiedätkö, paljonko suomalaisella eläkejärjestelmällä on "sukan varressa"? Pieni osa eläkejärjestelmän varoista on rahastoitu, mutta vuosien mittaan kyseinen potti on kasvanut osapuilleen 200 miljardin euron kokoiseksi. Se on valtava määrä rahaa. Esimerkiksi valtion vuoden määrärahat ovat 55 miljardin luokkaa. Suomi on tällä hetkellä velkaa noin 105 miljardia euroa. Tiedätkö, mihin sitä 200 miljardin eläkepottia käytetään? Se onkin käytännössä suuri arvoitus. Palkastamme lohkaistaan työeläketurvamaksua keskimäärin 24,4 prosenttia. Tällä rahalla katetaan suurin osa tällä hetkellä maksettavista eläkkeistä. Esimerkiksi eläkejärjestelmän vuoden 2017 tulot olivat 25,7 miljardia ja menot 27,6 miljardia euroa. Lisäksi sijoitustuotot olivat 13,9 miljardia euroa. Sijoitustuottoja syötiin vain tulojen ja menojen erotuksen verran. Eläkejärjestelmän potti kasvoi siis 12 miljardilla. Koko pottiin ei ole koskaan kajottu. Työeläkevarat ovat Suomen valtion omaisuutta, mutta ne ovat oma kokonaisuutensa, jonka tarkoitus on varmistaa suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyys. Pääkirjoitus jatkuu graafin jälkeen. Eläkepommi-sanaa on toisteltu, kun on kuvattu suurten ikäluokkien jäämistä eläkkeelle. Se on jo räjähtänyt. Tätä räjähdystä voi vielä jatkua vuosikymmeniä. Eikö kuitenkin olisi aika keskustella, mitä eläkerahastojen 200 miljardilla voisi tehdä? Lukuun ottamatta yksittäisiä puheenvuoroja, keskustelua ei juuri ole ollut. Esimerkiksi ikämies Raimo Ilaskivi (kok.), 90, ja eläkeikää kolkutteleva Kimmo Kiljunen (sd.), 67, ovat viime vuosina kummastelleet, miksi eläkerahastojen miljardipotista ei heru edes osaa työeläkkeiden maksuun. Pelkillä rahastotuotoilla pystyttäisiin parantamaan eläkeläisten toimeentuloa. Ei kai suinkaan ole tarkoituksen mukaista vain kerätä rahaa, jollei asu Ankkalinnassa ja nimi satu olemaan Roope Ankka? Joskus on päätettävä, että paha päivä on nyt. Järkevästi käytettynä rahastoista voisi riittää rahaa syömättä pesämunaa. Voisiko rahaa käyttää muuhun? Käsissämme on vanhuspalveluiden katastrofi. Voitaisiinko näitä palveluita rahoittaa eläkevaroilla? Se vaatisi poliittisia päätöksiä ja sitä varten pitäisi käydä keskustelua. Oikaisu: Korjattu työeläketurvamaksun keskimääräistä määrää kello 10.59. Aiemmin artikkelissa sanottiin, että se olisi noin 17 prosenttia. Se on kuitenkin työnantajan osuus maksusta. Yksityisten alojen palkansaajien työeläkemaksu oli keskimäärin 24,4 prosenttia palkoista vuonna 2019. Oikaisu: Korjattu jutun otsikkoa kello 6.25. Aiemmin otsikossa puhuttiin 200 miljoonasta eurosta.