Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Ruokavalio ja liikunta ykkösiä – ”Satavuotiaskin voi parantaa lihasvoimiaan”

Vanhustenviikon juhlan puhujavieraana Mieslaulajaintalolla toimi geriatrian erikoislääkäri Maritta Salonoja Porista. Jo Hippokrates (460–377 eKr.) tiesi, että jos meillä olisi oikea määrä liikuntaa ja eri ravintoaineita ruuassa, se olisi oikea tie terveyteen. Nyt tiedekin on sen todistanut. Entisaikaan oli käsitys, että eläköityneet ihmiset istuvat kiikkutuolissa, eivätkä voi tehdä vaivoilleen mitään. – Nykyään tiedetään, että vielä satavuotiaskin voi parantaa lihasvoimiaan. Ihan 20-vuotiaan tasolle hän ei pääse, mutta pienikin oma apu tuo iloa itselle, Salonoja toteaa. Monen ikäihmisen tavoitteena on asua kotona mahdollisimman pitkään ja silloin liikkumiseen tarvitaan tasapainoa ja lihasvoimaa. Tohtori patistaa liikkumaan vähintään kolme kertaa viikossa. Omaan ohjelmaan pitäisi kuulua jalka- ja käsivoimia sekä tasapainoa lisäävää harjoittelua. Lihaskunnon ylläpitäminen on tärkeää, sillä ihmisen lihasmassa on maksimissaan 30 -vuotiaana ja siitä lähtien se alkaa pikkuhiljaa hiipua. – Lihasvoima vähenee noin yhden prosentin vuodessa ja 80-vuotiaana puolet lihaksista on kadonnut. Helposti sanotaan: “En enää sitä ja sitä tartte tehdä. ” Miksi ei tekisi, jos siitä on hyötyä ja vielä iloakin? Jo Urho Kekkonen totesi aikanaan, että kaikki syyt, mitkä estävät liikunnan, ovat tekosyitä. – Voimistelemalla saadaan liikeradat pysymään vetreinä. Liikunta auttaa pysymään toimeliaampana, ehkäisee muistisairauksia ja vähentää luukatoa ja vahvistaa lihaksia. Lisäksi se parantaa unta. Yllättävä tieto oli, että Itä-Suomessa on tehty kaksikin väitöskirjaa ikäihmisten ravitsemustilasta. Ja on todettu, että asiassa on petruun varaa, sillä se on monella heikentynyt. Ikääntyessä maku- ja hajuaisti saattavat heikentyä ja sekin vaikuttaa ruokahaluun. Siihen auttaisi kenties värikäs ruokalautanen salaatteineen ja ehkä ruokaseurakin. – On tärkeää saada valkuaisaineita, juoda maitoa, syödä soijaa, kananmunia ja marjoja sekä vielä nauttia D-vitamiinia. Lohdullista on tietää, että painoindeksi saa olla vanhemmalla iällä korkeampi kuin nuorilla. – Lievästi pyöreä on parempi olla vanhuudessa kuin laiha. Iäkkäiden terveydentila ja toimintakyky perustuvat paljolti jo elettyyn elämään. Se muotoutuu koko elämänajan, mutta myös iäkkäänä tehdyillä elintapojen muutoksilla on merkitystä terveydentilan edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. – Elintapojen ja ympäristön merkitys terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä on jopa noin 70 prosenttia, vain 30 prosenttia johtuu perimästä, Salonoja tietää. Yhteiskunnan kannalta tulee eteen kovia paineita, miten selvitään ikärakenteen muuttumisesta ja ikäihmisten lukumäärän rajusta lisääntymisestä tulevaisuudessa. – Lasketaan, että 20 vuoden sisällä joka kolmas on yli 65 -vuotias. Yli 85 -vuotiaiden määrä kenties jopa nelinkertaistuu. Yli satavuotiaista on nykyisin alle tuhat, mutta tulevaisuudessa heitä saattaa olla 5 000. On tärkeätä sekä itselle että yhteiskunnalle, jotta vanhuuteen saataisiin elämää. Asiaa helpottaa, jos koko elämän ajan kiinnittää huomioita ruokavalioon ja liikuntaan. Vanhuuteen varautumiseen sisältyy myös sosiaaliset suhteet. – Mielenvireyden takia kannattaa vaalia sosiaalisia suhteitaan, käydä erilaisissa tilaisuuksissa ja kerhoissa. Aivojumppaa voi ja harrastaa esimerkiksi lukemalla ja tekemällä sanaristikoita. – Aivojen käyttäminen estää ennenaikaista vanhenemista. Käyttämättömänä aivot rapistuvat nopeammin, luennoitsija kertoo. Geriatrian erikoislääkäri, tohtori Geriatrian ylilääkäri Porin perusturva Seniorikansalainen huhtikuusta 2019 Sukujuuret ulottuvat Merikarvialle 1600–1700 –luvuilta