Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Jahdissa yhteistuumin jo 70 vuoden ajan – alkuvuosien tapaus tosin oli koko johtokunnan erottaminen syyskokouksessa

Tiukentunut säännöstö hirvenmetsästyksessä ja suomalainen perisynti, kateus, lienee kimmokkeena siihen, että vain nelisen vuotta sodan päättymisestä Honkajärvelle perustettiin oma metsästysseura. Pitkää, 70-vuotistaivalta juhlistettiin hirvipeijaisten merkeissä Kuvaskankaan kylätalolla 120 hengen voimin. Avainasemassa tietysti maanomistajat, jotka ovat vuokranneet seuran käyttöön noin 3700 hehtaarin metsästysalan. Tervehdyssanoissaan seuran puheenjohtaja Jukka Kallioinen korosti yhteistyön merkitystä. – Vuokrasopimusten myötä niin hirven kuin pienriistan metsästykseen ovat edellytykset. Yhteistyö on ollut kitkatonta. Uskon, että hyvä yhteistyö myös jatkuu. Honkajärven Metsästysseura Ry perustettiin 4.9.1949. Perustava kokous pidettiin kauppias Erkki Ollilan luona 21 osallistujan voimin. Perustamisasiakirjan, ja samalla seuran säännöt allekirjoitti 15 henkilöä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kokouksessa valittiin Onni Mäkinen , varapuheenjohtajaksi Iivari Pöntynen ja sihteeriksi Arvo Kalliovuo . Yhtään perustajajäsentä ei enää ole elossa. Seura ilmoitettiin Metsästäjäliiton säännöillä yhdistysrekisteriin vasta muutaman vuoden kuluttua. Toiminta lähti vilkkaasti liikkeelle. Pienriistan metsästys oli aluksi seuran alueella vilkasta johtuen osaltaan myös hyvästä riistakannasta. Seurassa oli taitavia lintu- ja jänismiehiä. Riistakannan yleinen heikkeneminen sai aikaan myös sen, että kiinnostus hiljalleen hiipui. Nykyään tilanne on selvästi parantunut. Hirvenmetsästyksellä Honkajärven kylällä on pitkät perinteet. Ensimmäisen luvan sai jo 1909 Oskari Kunnas . Tuolloin, ja myös pitkään tämän jälkeen lupia voi hakea yksikin henkilö. Lupia myönnettiin ainakin Vihtori Tommilalle, Erkki Ollilalle ja viimeksi juuri ennen seuran perustamista Sillanpään Untolle . Oma lukunsa ovat sitten ne ”Swanviikin luvat”, eli salakaadot. Seuran nimissä hirvenmetsästys alkoi 1950 kahdella luvalla. Lupia haettiin yleensä kaksi tai kolme. Aina ei onni ollut myötä, oli useimpia vuosia, ettei yhtään hirveä saatu kaadetuksi. Myös pyynti oli tuolloin aivan erilaista. Ei ollut helpottavia metsäteitä, ei sopivia passipaikkoja. Ajomiehet olivat kovilla, sillä ajot olivat pitkiä, jopa lähes viisi kilometriä. – Aina vanhalta lääninrajalta aloitettiin. Ensin pitkälle metsään ja sitten suunta kohti Kuvaskangasta, muistelee 54 vuotta mukana ollut Mikko Meura . Sääntöjen noudattaminen on ollut seuralle aina tärkeä asia. Salametsästystä valvottiin seuran alkuvuosina hyvinkin tarkkaan. Toteennäytetystä salakaadosta oli luvassa 5000 markan palkkio 1955. Susijahtiin haettiin lupa talvella 1978. Sutta jahdattiin ja jäljillä oltiin, mutta eipä edes nähty, mutta saatiinhan olla luonnonhelmassa pois vaimojen käskyiltä. Seuran johdossa ja johtokunnassa on yleensä nautittu monista vuosista. Joskus saattaa ”huipulla tuulla”, sillä alkuvuosien tapaus oli koko johtokunnan erottaminen syyskokouksessa loppuvuodeksi. Maine ja kunnia palautui nopeasti, sillä samalla miehityksellä heti seuraavan vuoden alusta toiminta aloitettiin. Hirvipeijaisia seura järjestää joka viides vuosi. Nyt juhlittiin samalla myös tasavuosia runsaan ja monipuolisen juhlapöydän kera, jonka annista vastasivat Honkajärven Martat. Kova työ palkittiin kiitoksilla, eikä suotta, jälleen kerran naisväki oli onnistunut vaativassa tehtävässä.