Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Näin koronakriisi kurittaa Satakunnan kuntien taloutta – kaupungeissa jopa 2–4 prosenttiyksikön veronkorotuspaineet, katso myös Merikarvian tilanne

Koronaepidemian talousseuraamukset ovat suistamassa Satakunnassakin julkisen talouden kriisiin, jonka lopullista syvyyttä on vielä vaikea arvioida. Kuntien talouksia painavat tuntuviin alijäämiin menojen kasvu ja ennen muuta tulojen menetys. Suurin ja vielä ennustamaton menetys kunnille aiheutuu verotulojen alenemisesta talouden yleisen seisahtumisen seurauksena. Verotulomenetys edellyttäisi jopa 2–4 prosenttiyksikön korotustarvetta kuntaveroon, mikäli tasapainoa tavoiteltaisiin yksin veronkiristyksellä. Satakuntaliiton selvityksen mukaan kuntien verotulomenetys olisi 17 kunnassa yhteensä noin 61,5 miljoonaa euroa. Se vastaa jo kohtalaisen kokoisen kunnan vuotuisia käyttömenoja. Verotulojen poikkeustilamenetyksiksi arvioidaan kunnissa yleisesti 5–7 prosenttia talousarvioihin kirjatuista verotulo-odotuksista. Menetys saattaa syventyä, mikäli taloudellisen toimeliaisuuden palautuminen lykkääntyy. Maakunnan suurimmilla kaupunkipaikkakunnilla on tehty alustavia alijäämäarvioita toistaiseksi koetun koronapoikkeustilan perusteella. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen toteaa taloussuunnittelun perustana olevan, että kuluvan vuoden alijäämä on noin 50 miljoonan euron luokassa. Tämä koostuu menojen kasvusta, mutta enimmältä osin odotettavissa olevista verotulomenetyksistä. Kaupungin neljännesvuosiraportin mukaan verotulot jäävät 24,8 miljoonaa euroa alle budjetin 330,9 miljoonan euron arviosta. Näiden perusteella alijäämäennuste on runsaat 48 miljoonaa euroa. Talousyksikön päällikkö Tuomas Hatanpää korostaa, että tilanne ja talouslukemat muuttuvat jatkuvasti. Hän toteaa, että laskelmat perustuvat oletukseen, että Suomen bruttokansantuote putoaisi tänä vuonna noin viisi prosenttia. Tämäkin on ennuste. Porissa noin 50 miljoonan euron alijäämä vastaa 3–4 prosenttiyksikön tuloveron korotusta, mikäli talous tasapainotettaisiin suoraan veronmaksajien lompakosta ja oletuksella, että ns. normaalit talousajat palautuisivat. Raumalla on suunnilleen samanlainen taloustilanne kuin pohjoisessa naapurikaupungissa. Vs. kaupunginjohtaja Tomi Suvanto kertoo hyvin alustavien ja varovaisten laskelmien ennustavan, että Rauma joutuu kirjaamaan tältä vuodelta ainakin 14–15 miljoonan euron alijäämän. Normaaliaikana tämä olisi vastannut 2–3 prosenttiyksikön verotulotuottoa. Suvanto toteaa, että kuntatalouden ratkaisee koronapoikkeusajan ja talouden pysähdyksen keston olevan merkittävä tekijä. – Sitä vain toivoo, ettei tulisi talouteen vuosien kuoppaa tai pysyvää laskua, ja yritykset elpyisivät nopeasti. Toivoa antavat tartuntojen hidastuminen sekä Suomen ja muun maailman vähittäinen avautuminen poikkeustilarajoituksista, Suvanto sanoo. Rauman kaupungin kuluvan vuoden talousarvio hyväksyttiin 3,75 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Ennen koronaromahdusta suunnitelmana oli, että talous tasapainotetaan nollatulokseen lisäkarsinnoilla. Suvannon mukaan Rauman verotulot jäävät ehkä noin 12 miljoonalla eurolla ennakoidusta. Lisäksi alijäämää kasvattavat menojen lisääntyminen erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yksikään Satakunnan kunta ei odota tekevänsä tänä vuonna ylijäämäistä tulosta tai yltävänsä edes nollatulokseen. Satakunnan Kansan tekemän kyselyn mukaan ne odottavat tekevänsä tänä vuonna yhteensä yli 90 miljoonaa euroa tappiota. Ennusteiden laatiminen on kuitenkin tässä tilanteessa poikkeuksellisen vaikeaa. – Normaalin ennustamisen vaikeuden lisäksi koronavirusepidemia vaikeuttaa ennustamista, koska epidemian keston ja kuntakohtainen kohdentumisen arviointi lienee mahdotonta, sanoo Kokemäen talousjohtaja Tauno Mäkinen . Tänä vuonna nollatulosta tavoitelleen kaupungin tulos näyttäisi tämän hetken arvion valossa valahtavan 1,6–2,5 miljoonaa euroa tappiolle. Naapurikaupunki Harjavallassa odotukset ovat paljon synkemmät. Tämän hetken arvion mukainen 4,7 miljoonan euron alijäämä tarkoittaisi, että tappiota syntyisi jokaista asukasta kohti lähes 680 euroa. Ulvilassa verotulojen odotetaan jäävän 4, Kankaanpäässä 2,9, Eurassa 2,5 ja Huittisissa 2,3 miljoonaa aiemmin arvioitua pienemmiksi. Verotulojen pienenemistä kompensoi osittain tänä vuonna kunnille maksettava korvaus verotulojen tilityksen viivästymisestä. Esimerkiksi Ulvilassa se kasvattaa peruspalveluiden valtionosuutta kaupunginjohtaja Mikko Löfbackan mukaan noin 1,1 miljoonalla, mutta kaupungin tuloksen odotetaan siitä huolimatta painuvan noin 3,5 miljoonaa euroa pakkaselle. Lisääkin kompensaatiota on luvassa, sillä valtio on tukemassa kuntia yhteensä miljardilla eurolla. Päätöstä tämän miljardin jakoperusteista odotetaan touko-kesäkuun vaihteessa. – Jos se jaettaisiin suoraan pääluvun mukaan, Euran osuus olisi noin 2 miljoonaa euroa. Henkilökohtainen arvioni on, että tekisimme siinä tapauksessa tänä vuonna noin 1,5 miljoonan euron alijäämän, sanoo Euran kunnanjohtaja Juha Majalahti . Kankaanpään talousjohtaja Pekka Laiho odottaa miljardin apupaketista Kankaanpäähän noin 1,5 miljoonan euron siivua, jolloin vuosi jäisi pakkaselle noin 1,3 miljoonaa euroa. Huittisissakin omalle siivulle tästä miljardista on tarvetta, sillä ilman sitä kaupungin tulos näyttäisi jäävän talousjohtaja Terhi Huidan mukaan tänä vuonna 4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Merkittäviä vaikutuksia kuntien talouteen tuo myös Satakunnan sairaanhoitopiirin tilanne. Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne laskee, että sairaanhoitopiirin arvioitu 10 miljoonan euron alijäämä tarkoittaisi noin 1 400 asukkaan kunnalle noin 100 000 euron lisälaskua, mikä kasvattaisi kunnan alijäämän arviolta 800 000 euroon. Merikarvialla koronakriisin arvioidaan heikentävän kunnan taloutta pahimmassa tapauksessa 1,4 miljoonalla eurolla. Tilannetta pahentaa se, että kunnan talousarvio on jo valmiiksi suunnilleen sen verran miinuksella. Säkylän taloutta koronaepidemian odotetaan heikentävän noin 2 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden alijäämäksi arvioidaan muodostuvan noin 2,2 miljoonaa euroa. – Arvio on tehty viime viikolla, ja sen oletuksena on ollut, että epidemia-aika kestää kolme kuukautta, kertoo Säkylän talous- ja hallintojohtaja Aino-Liisa Jalonen . Nakkilassa arvio kuluvan vuoden alijäämästä on 1,75, Eurajoella 1,5, Karviassa 1,4 ja Honkajoella 0,5 miljoonaa euroa. Koronakriisin vaikutukset tuntuvat kuntien taloudessa selvästi. Pomarkussa ja Jämijärvellä kriisin vaikutukset tämän vuoden talouteen näyttävät jäävän vähäisiksi. Pomarkun vs. kunnanjohtaja Jari Rantalan mukaan alijäämä näyttäisi kasvavan talousarviosta vain 20 000 eurolla noin 750 000 eroon. Jämijärvellä alajäämää näyttäisi tulevan talousarvion mukaisesti alle 400 000 euroa.