Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Osa pareista eroaa, kun elämässä tulee eteen kriisi, mutta toisten suhde kestää ja jopa vahvistuu – Asiantuntijat kertovat, miten kielteisen kierteen suhteessa voi katkaista

Koronakriisi on haastanut parisuhteita. Monet ovat viettäneet aikaa tiiviisti yhdessä, eikä kotona olevia ongelmia ei ole voinut paeta töihin tai harrastusten pariin. Koronavirusepidemia ei vielä näy avioerotilastoissa. Eroluvut eivät kuitenkaan suoranaisesti kerro siitä, kuinka hyvin tai huonosti parisuhteissa voidaan, sanoo psykologi ja perhepsykoterapeutti Nonna Huotarinen Väestöliitosta. Erot saattavat pikemminkin nousta, kun kriisi alkaa olla ohi. –  Sehän on niinkin, että monet joutuvat nykyisinkin lykkäämään eroja esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Erota haluttaisiin, mutta koetaan, että siihen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Turvattomuus lisää huolia Koronavirusepidemia on vaikuttanut kaikkiin tavalla tai toisella. Se on aiheuttanut turvattomuuden tunnetta, pelkoa ja epävarmuutta. Joillekin vaikutukset ovat hyvin konkreettisia: työttömyyttä, rahahuolia ja yksinäisyyttä. Lapsiperheiltä on puuttunut pitkään esimerkiksi isovanhempien tuki. –  Parisuhteessa kriiseistä selvitään usein niin, että ollaan vuorotellen kuormittuneita ja tarvitaan tukea toiselta. Nyt voi olla, että molemmat tarvitsisivat tukea yhtä aikaa, Huotarinen sanoo. Ihmisillä on myös hyvin erilaisia tapoja reagoida kriisiin. Pariskunnilla odotukset eivät välttämättä kohtaa. –  Osa ihmisistä etääntyy ja vetäytyy, kun on ahdistunut tai pelkää, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Sirpa Pitkäniitty Väestöliitosta. Se, että ollaan tiiviisti yhdessä nostaa nämä erilaiset tavat esiin. Pitkäniitty muistuttaa, että on myös pareja, jotka löytävät jatkuvasta yhdessäolosta hyviä puolia: yhdessä rauhoittumista ja läsnäolemista toiselle. Sellaisia ovat parit, jotka ovat pystyneet luomaan suhteen, jossa luottavat toisiinsa ja tukeutuvat toisiinsa. –  Nämä parit huomaavat toistensa murheet ja tulevat avuksi kun näkevät tämän tarvitsevan apua. Toisen ongelma on yhteinen ongelma, Pitkäniitty sanoo. Parisuhteeseen vaikuttavat myös molempien yksilölliset ominaisuudet. Tietynlaiset persoonallisuuden piirteet suojaavat kriiseissä. Muun muassa ulospäinsuuntautuneisuus, tunnollisuus, avoimuus uudelle ja sovinnollisuus helpottavat sopeutumista kriisitilanteessa. Lisäksi hyvät tiedolliset kyvyt, ystävyyssuhteet, oma elämänhallinnan tunne ja optimistinen asenne auttavat ylipäätään selviytymään vaikeista tilanteista elämässä. Arviointia loma-aikana Jos tunneyhteys parisuhteessa on olemassa, puolisolle voi avoimesti kertoa, että stressaa ja ahdistaa. Yleensä se tarkoittaa myös, että pariskunnalla on molempia tyydyttävä seksielämä ja yhteinen arki toimii niin, että velvollisuudet on jaettu molempien mielestä tasa-arvoisesti. Hyvässä parisuhteessa molemmilla on usein myös toimivia sosiaalisia suhteita perheen ulkopuolisiin ihmisiin. –  Osa nauttii nyt siitä, että voi esimerkiksi laittaa ruokaa yhdessä, Pitkäniitty sanoo. Luottamus toiseen syntyy Huotarisen mukaan siitä, että tuntee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi toisen katseessa. Tutkimusten mukaan avioliitto joutuu voimakkaimman arvioinnin kohteeksi loma-aikoina, kun parit viettävät tavallista enemmän aikaa yhdessä. Kun on enemmän aikaa yhdessä, toisen hyvät ja huonotkin puolet tulevat Pitkäniityn mukaan enemmän esiin. Koronakriisiin voi liittyä vielä ahdistusta, joka voi sävyttää suhtautumista puolisoon. –  Purnaaminen kahvikupin äärellä työkaverin kanssa on jäänyt pois, ja kaikki ne keskustelut käydään nyt kotona puolison kanssa, Pitkäniitty sanoo. Kaikki stressi elämässä heijastuu yleensä parisuhteeseen. Lisäksi jos mieli on valmiiksi kuormittunut työelämän huolista, raha-asioista tai lapsista, on Pitkäniityn mukaan vähemmän luovuutta ja joustoa parisuhteen haasteisiin. – Kaikki stressi elämässä heijastuu yleensä parisuhteeseen, Pitkäniitty sanoo. – Kuka tahansa kuormittuu, kun painolastia tulee liikaa, eikä se liity tiettyyn ajattelutapaan tai persoonallisuuteen, Pitkäniitty muistuttaa. Toki hänen mukaansa ylitunnollisilla ja suorituskeskeisillä ihmisillä on uupumusta enemmän, mutta korona-aikana suorituskeskeinen ihminen on saattanut saada rauhallisuutta ja levollisuutta arkeen, kun ei tarvitse ehtiä joka paikkaan eikä olla kaikkien käytettävissä. Hae lohtua avoimesti Ihmiset eroavat toisistaan siinä, miten hyvin osaavat säädellä tunteitaan, kuten ahdistusta. Joskus stressin käsittelyyn voi auttaa oman ajan ottaminen ja ajatusten selkeyttäminen itsekseen. Silloin kykenee pohtimaan, mitä itse tarvitsee ja mitä parisuhde tarvitsee tilanteesta selviytymiseen. Toisinaan voi taas Huotarisen mielestä hakea toiselta läheisyyttä, kosketusta ja lohtua. –  Toiselle kannattaa yrittää rakentavasti kertoa, mikä ärsyttää, stressaa tai ahdistaa, Huotarinen sanoo. Kaikki ihmiset stressaantuvat, kun stressiä tulee riittävästi. Lohtua toiselta kannattaa hakea niin, että kertoo avoimesti kaipaavansa ymmärrystä. Jos silloin vain ärsyntyy toisen tavasta täyttää tiskikone väärin, se ei ole kovin rakentavaa. Jos huomaa kuormittavansa parisuhdetta liikaa vain omilla ongelmilla, kannattaa hakea tietoista muutosta omiin toimintatapoihin. Helpointa on Pitkäniityn mukaan yrittää muuttaa yhtä asiaa kerrallaan ja saada aikaan pysyvämpi muutos. –  Esimerkiksi pitää työaika kohtuullisena ja lopettaa läppärillä ja puhelimella istuminen kello 20 jälkeen, Pitkäniitty ehdottaa. Kuormituksella ei kannata kilpailla Nonna Huotarinen uskoo, että mikäli parisuhde päättyy ulkoisen kriisin kohdatessa, on parisuhteeseen jo aiemmin kertynyt kuormittavia asioita, joita ei ole pystytty ratkomaan. –  Loukkaantumisia tai yksin jäämisen kokemuksia, jotka ovat syöneet luottamusta kumppaniin ja himmentäneet rakkauden tunnetta, Huotarinen sanoo. Kun toinen on ylikuormittunut, puolison ei pitäisi jättää häntä selviytymään yksin, vaan tulla rinnalle ja kuunnella. Mikä tahansa moite pahentaa tilannetta. Olet huono. Et osaa. Olet ihan kuin äitisi tai isäsi. –  Jos kumppani kertoo, kuinka uupunut on, ei ole rakentavaa lähteä keskustelussa kilpailemaan siitä, kummalla on enemmän syytä olla kuormittunut, Huotarinen sanoo. Tärkeää, on että jos toinen on selvästi stressaantunut, ei lähtisi puolustautumaan vaan ymmärtäisi ja lohduttaisi. Kyllä tästä selvitään. Ei meillä ole mitään hätää. Minä olen tässä. Huotarisen mielestä ei ulkoisen kriisin iskiessä kannata erota heti, vaikka siltä hetkellisesti tuntuisikin. –  Tunteilla on tapana tulla ja mennä. En suosittele pikaistuksissa tehtyjä eroja, Huotarinen sanoo. Hänen mielestään kannattaisi antaa aikaa sille, että voi katsoa, muuttuvatko tunteet, kun ulkoinen kriisi on ohi. kierre Näin katkaiset parisuhteen negatiivisen kierteen On paljon asioita, joita voi parisuhteen eteen vielä tehdä, vaikka suhteessa olisi päädytty negatiiviseen kierteeseen. Psykologit luettelivat joitakin: 1. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi, sillä se heijastuu suoraan parisuhteeseen. Kaipaatko hetken omaa aikaa? Lähde ulos yksin tai kutsu ystävä mukaan. Tee jotakin kivaa, josta nautit. 2. Kohtaa puolisosi edes kerran päivässä. Ole kiinnostunut ja kysy, miten hänen päivänsä meni. 3. Ota toinen huomioon keittämällä hänelle kahvia tai sanomalla jotain ystävällistä. Istu hetki hänen vieressään. 4. Ylläpitäkää jonkinlainen arkirutiini. Arjen rytmisyys tuo monelle turvaa ja hyvinvointia. Koko päivä yöpaidassa työkoneella saa arjen helposti tuntumaan mössöltä. 5. Tukeudu toiseen. Jos olet stressaantunut, ahdistunut tai huolissasi, kerro se. Sano, että kaipaat tukea. Suunnitelkaa yhdessä, miten vaikkapa rahahuolista selviydytään. 6. Järjestä kahdenkeskistä aikaa puolisosi kanssa. Kahdenkeskisyys lisää läheisyyttä ja mahdollistaa toisen kohtaamisen paremmin. Lapsiperheissä treffit voivat olla kotisohvan streemattu keikka tai yhteinen teehetki terassilla. Läheisyyden tunne lisää halua olla fyysisesti toisen lähellä ja harrastaa seksiä. 7. Parisuhdetta tulee päivittää säännöllisesti. Kysy itseltäsi, mitä haluat tai tarvitset parisuhteelta. Voisitko sanoa sen kumppanillesi? Katsotko itse kumppaniasi arvostaen, haluten ja rakastaen? 8. Muistelkaa sitä aikaa, kun rakastuitte esimerkiksi katsomalla vanhoja valokuvia. Kun muistaa helpot ja hyvät vaiheet, voi päästä yli vaikeammista vaiheista. 9. Hakekaa ulkopuolista apua. Jos kummallakaan ei ole voimavaroja lohduttaa toista, kolmas osapuoli voi osata auttaa. Pariterapia auttaa vain, jos molemmat ovat motivoituneet keskustelemaan parisuhteen ongelmista.