Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Mielipide: Pienydinreaktorit ovat etäällä kiertotaloudesta

Energiataloutemme on ilmastokriisin myötä uudistumassa kiertotalouden suuntaan. Olemme luopumassa uusiutumattomasta kivihiilestä, korvaamalla sen esimerkiksi uusiutuvalla puuvoimalla. Kivihiili on tuottanut ilmakehään jo satakunta vuotta ylimäärin alkuaine hiiltä, hiilidioksidina. Emme ole täysin osanneet sitä kierrättää. Puuvoima tämän kierrätyksen osaa. Kivihiilen korvaajaksi lämmön tuotantoon on ehdotettu kaupunkien pienydinvoimaloita. Ne alkaisivat tuottaa vaikkapa esikaupungeittain alueensa väestölle kaukolämpöä. Aihe on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Pienydinreaktorit tuntuvat teknisen lupaavilta. Ne ovat kuitenkin karussa ristiriidassa kiertotalouden perusajattelun kanssa. Ihmiskunta ei osaa vielä kierrättää radioaktiivisia jätteitä tai alkuaineita. Kiertotalous perustuu alkuaineiden kemiaan. Sekä kasvi- että eläinkunta, ihmiset mukaan lukien, ovat läpi aikojen tarvinneet ja kierrättäneet osaa kemian tuntemista alkuaineista. Alkuaineita on luonnossa kaikkiaan 115 kappaletta. Puille ja muulle kasvikunnalle välttämättömiä niistä on 16 kappaletta. Välttämättömien lisäksi puut haravoivat juurillaan runkoihinsa joukon muitakin alkuaineita, ellei niiden pitoisuus ole kasveille myrkyllisen korkea. Alkuaineiden kiertoa on viime aikojen biotaloudessa tutkittu eniten haihdutuspajukoissa. Eläinkunnan osalta vastaavaa kiertotalouden alkuaineiden kirjoa on tutkittu perusteellisimmin ihmisellä. Tarvitsemme jokapäiväiseen elämäämme 19 alkuainetta. Ehdolla on lisäksi seitsemän muutakin alkuainetta, joiden välttämättömyydestä tieteilijät tai vaikkapa homeopaatit eivät vielä ole varmoja. Sekä kasvi- että eläinkunnan välttämättä tarvitsemat ja kierrättämät alkuaineet ovat paljolti yhteisiä. Määrältään mittavin ja tämän päivän ilmastotaloudelle keskeisin niistä on hiili. Biomassan kuivapainosta varsin tarkkaan puolet on alkuainehiiltä. Kasvi- ja eläinkunnalle on yhteistä, että niiden tarvitsemat ja kierrättämät alkuaineet ovat kemian luokituksessa kevyttä sarjaa. Raskaita alkuaineita kasvit ja eläimet eivät ole luomakunnan kehityksen aikana kierrätyksessään tarvinneet. Kaukolämmön pienet ydinreaktorit tulisivat perustumaan alkuaineiden raskaimpaan osioon. Ne ovat radioaktiivisia alkuaineita. Niiden kierrätystä emme vielä osaa. Radioaktiiviset alkuaineet ovat 2020-luvun kiertotalouden riippakivi. Ainut käytössämme jo oleva ratkaisu radioaktiivisten alkuaineiden ja jätteiden käsittelyyn on ainesten hautaaminen läjitysalueille, maaperään tai kallioluolastoihin tuhansiksi ellei sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Menetelmää ei voi kiertotaloudeksi kutsua. Kiertotalouden kannalta niin suurten kuin pienten voimaloiden ydinjätteelle olisi vain yksi maailmanlaajuinen ratkaisu. Kiertotalouden riippakivi, ydinjäte pitäisi lähettää nykyraketeilla radioaktiivisuuden kehtoon, aurinkoon. Kiertotaloudella on 2020-luvun edelleen haasteita. Esikaupunkien pienydinvoimaloilla on kiertotalouteen vielä pitkä matka. Veli Pohjonen Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa Kuusamo