Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Nyt on lehmillä ylelliset olot: pehmeät pedit, kioski, kauneussalonki, vapaus liikkua ja jatkuva terveydentilan seuranta

Pihattonavetoissa lehmät pääsevät vapaasti liikkumaan. Yksi tällainen navetta sijaitsee Merikarvialla, jossa Kari Mäkelä ja Seija Latva paimentavat karjaansa. Eläinten hyvinvointi oli heidän mielessään päällimmäisenä heidän siirtyessään parsinavetasta pihattonavettaan. – Navetassa on itsekin mukava työskennellä, kun huomaa, että eläimet ovat tyytyväisiä, Seija Latva juttelee. Parsinavetassa lehmät pysyvät kiinnitettyinä lukkoparteen, mutta pihattonavetassa ne saavat liikkua vapaasti. Mäkelän tilan lehmälauma vaikuttaa leppoisalta. Osa lehmistä makoilee paikallaan, toiset syövät rehua. Lehmät keskittyvät yleensä kaikessa rauhassa märehtimään ruokaansa, mutta poikkeuksiakin on. – Kyllä ne välillä sekoilevat. Kun yksi hullaantuu, niin muut seuraavat perässä ja juoksevat hännät pystyssä joka suuntaan, Kari Mäkelä tunnustaa. Kaikki tilan lehmät on nupoutettu eli niiden sarvet on poistettu. Näin ne eivät vahingoita toisiaan eivätkä eläintenhoitajia. Tältä näyttää tunnelma Mäkelän tilan vasikoiden karsinassa. Pihatto haisee navetalta, mutta haju ei ole kovin voimakas. Siitä pitävät huolen korkeat tilat tuuletusaukkoineen ja lattian säännöllinen huuhtelu. Kahdesti päivässä lehmien ruokailupaikan luona oleva lattia huuhdellaan separoidulla kierrätysvedellä puhtaaksi. Systeemi toimii automaattisesti. Vuonna 2017 valmistunut navetta on kaiken kaikkiaan teknisesti monimutkainen laitos. Käytössä ovat esimerkiksi lämmön talteenotto- ja veden kierrätysjärjestelmät. Lehmien oleskelualueen muodostaa komposti, joka syntyy lannan, oljen ja sahanpurujen sekoituksesta. – Komposti käännetään ympäri kahdesti päivässä traktorin avulla. Kompostin päällä lehmien on lämmin ja mukava maata. Kompostista otetaan lämpö talteen maalämpöpumpun kautta, joka lämmittää koko tilakeskuksen käyttöveden, Kari Mäkelä selostaa. Lehmien seisovassa pöydässä on jatkuvasti tarjolla tuorerehua. Juno-kone lykkää tunnin välein rehua lehmien eteen. Lisäksi pihatosta löytyy lehmien oma kioski. Sinne ne voivat halutessaan parkkeerata mutustelemaan tavallista energiapitoisempaa rehua. Sopivalla kelillä pihaton ovet ovat avoinna, ja lehmät pääsevät ulos jaloittelemaan. Kesän kuumuudessa ne kuitenkin jäävät yleensä sisälle varjoon. – Olen huomannut, että jo parinkymmenen asteen lämpötilassa useimmat lehmät viihtyvät sisällä. Täällä pihatossa on myös lehmillä oma suihku, jonka annetaan valua kuumalla kelillä. Lisäksi ne pääsevät viilentämään oloaan puhaltimien äärellä. Lehmillä on käytössään jopa oma kauneussalonki. Kyseessä on pyörivä harja, jonka lehmä saa halutessaan pyörimään päällään tönäisemällä. Harja hieroo ja putsaa niiden karvoja. Pari kertaa päivässä lehmät astelevat lypsettäväksi ja palaavat jonossa takaisin oleskelutilaansa. Tässä navetassa ei ole lypsyrobottia, vaan lypsyasema, jossa onnistuu kahdenkymmenen lehmän lypsäminen kerrallaan. Seija Latva laskeskelee, että tilan 85 lehmän lypsämiseen kuluu nelisen tuntia päivässä. – Fyysisesti työ helpottui huomattavasti. Enää ei tarvitse kyyristellä lypsykonetta asettaessa, sillä lattian korkeus on säädettävä, ja pystyn hoitamaan lypsytyöt seisoma-asennossa, hän kertoo. Eläinten terveydentilaa seurataan säännöllisesti. Lypsyaseman alakerrasta löytyy lähes laboratoriolta vaikuttava paikka, jossa Seija Latva kerää maitonäytteet ja suorittaa tarpeelliset analyysit. Jokaisen lehmän näytteet tarkastetaan kuukausittain. Lehmillä on kaulassa pannat, joista näkee, jos eläin on kiimassa. Silloin lypsäjä tietää, että on aika kutsua siementäjä paikalle. Viimeisillään tiineenä olevat lehmät saavat olla omassa rauhallisessa karsinassaan odottamassa poikimista. Tavallisesti eläin ei tarvitse mitään apua vaan hoitaa poikimisen omin voimin. Vasikka saa olla ensimmäisen vuorokauden emänsä kanssa. Ensimmäisen vuorokauden jälkeen vasikka siirretään omaan karsinaan yhdessä muiden vasikoiden kanssa. Karsinan aitaukseen on kiinnitetty vasikoiden omia tuttipulloja, josta ne saavat halutessaan imeä maitoa. – Me kasvatamme itse kaikki hiehot, vasikat ja sonnit. Eläimet saavat olla aina kotitilallaan. Vasikan kasvatus luo hyvän lypsylehmän perustan. Silloin luodaan suhteet, Seija Latva toteaa hymyillen.