Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Tässä talossa asui aikakautensa Suomen rikkain mies Antti Ahlström

Anne ja Jukka Ruissalon kotitalo Lankoskella on aikanaan kuulunut kauppaneuvos Antti Ahlströmille (1827–1896). Antti Ahlström asui Isotalossa vuosina 1850-1874, yhteensä 24 vuotta. Historia huokui talossa jopa ullakon puruissa. Pariskunta osti Isotalon 37 vuotta sitten A. Ahlström Oy:ltä. Rakennus maalattiin täksi juhannukseksi uuteen kuosiin ja se seisoo uljaana mäellään, kuten on tehnyt jo usean sukupolven ajan. Jukka Ruissalo muistelee perheen Lankosken vaiheita ja toteaa, että oli lähes ihme, että he saivat ostaa talon. Ennen kaupantekoa piti odottaa rakennussuojelupäätöstä. Suojeltuja rakennuksia tilalla ovat päärakennuksen lisäksi iso ulkorakennus sekä maakellari. 40 vuotta sitten paikkakunnalle muuttanut Ruissalon pariskunta asui aluksi Lankosken koululla. Se meni myyntiin ja heidän piti etsiä itselleen uusi koti. – Voi pojat, oli tässä hommaa. Puolitoista vuotta remontoin tätä taloa Kyösti Anttalaisen kanssa, Jukka Ruissalo kertoo. Isotalo oli täynnä historiaa, mutta ei nykyaikaa, sillä vesijohto ja viemäri puuttuivat. Kun taloon päästiin muuttamaan syksyllä 1985, perheen tyttärillä oli tilaa temmeltää valtavalla pihalla ja jännittäviä leikkipaikkoja löytyi. Naapurin lasten kanssa pelattiin pihamaalla jopa pesäpalloa. Lankosken kyläläiset esittivät Isotalon pihalla keväällä 1995 näytelmän Kuninkaan päivälliset. Edellisistä oli kulunut yli 200 vuotta, nimittäin heinäkuussa 1802 Ruotsi-Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Aadolf puolisoineen pysähtyi aterioimaan pihapiirissä matkallaan Turkuun. Tästä ”Kuninkaanrivistä” on jäljellä enää kivijalka. Isotalo on toiminut 1940-luvulla kouluna ja silloin peräkamarissa asui opettaja. Isolla kuistilla toimi veistoluokka, mikä on sittemmin purettu. Historiallisessa miljöössä asuminen ei kuitenkaan ole vaivatonta. Jukka Ruissalon kunto pysyy varmasti hyvänä, kun hän talvisin kantaa puita talon lämmitykseen. – Iso leivinuuni lämmitetään joka toinen päivä. Talon kokonaispinta-ala on noin 250 neliötä. Pihapiirin mäntyjen katveesta pilkottaa komea kivirakennelma. Vanhan navetan rauniot tarjoavat suojaisan ja lämpimän paikan rentoutua, mikäli siihen joskus jää aikaa. – Sanomme sitä Annen salaiseksi puutarhaksi, Jukka hymyilee. Yllättävää pihapiirissä on jämerä kellari ja sen sisäkatto. Se on tehty laakeista kivistä ja ihmetellä voi, miten kivet kestävät tiukasti katossa vuosisadasta toiseen. Rakennuksia katsellessaan tulee mieleen, että kaikki täällä on tehty kunnolla ja viimeisen päälle, vuonna 1943 tehtyä saunan kiuasta myöten. Kauppaneuvos Antti Ahlström oli teräväpäinen nuorukainen. Jo 17-vuotiaana hän opetti laskentoa kirjailija Matilda Roslin-Kalliolalle . Äiti toivoi pojastaan pappia, mutta hänestä kouliintuikin suurliikemies. Ahlström rakastui koulukaverinsa äitiin, leskirouva Anna Margaretha Liljebladiin , eikä viidentoista vuoden ikäero haitannut. Häitä tanssittiin Isotalossa vuonna 1850. ”Puukhollarin” eli kirjanpitäjä Liljebladin leski Anna hallinnoi edesmenneen miehensä jälkeen Lankosken tilaa. Avioliitosta alkoi Antti Ahlströmin mittava ja menestyksekäs liiketoiminta. Kuollessaan hän oli Suomen rikkain mies. Ensimmäisen vaimon kuoltua Ahlström nai poikapuolensa lasten kotiopettajattaren Eva Holmströmin . Eva puolestaan oli 21 vuotta miestään nuorempi. Häitä vietettiin jälleen Lankoskella. Monia perhejuhlia on Isotalon iso sali vuosisatojen aikana nähnyt. Antti Ahlströmin aikaisia asiakirjoja ja kirjallisia dokumentteja on löytynyt talon vintiltä purujen seasta. – Sieltä löytyi jopa 1800-luvulta peräisin olevia sanomalehtiä, kuten Morgonbladet vuodelta 1843 sekä Saima-sanomalehti vuodelta 1845. Ruissalot ovat seuranneet Ahlströmin jalanjälkiä, sillä yli 40 vuotta on kulunut päivästä, jolloin he aloittivat kahvilatoiminnan vanhassa myllyssä. Siitä tuli kummallisen kodikas ohikulkupaikka kasitiellä ja se sai nimekseen Kahvimylly. Tänä keväänä Ruissalot aikoivat järjestää kyläkävelyn ja kertoa Lankosken patruunan Antti Ahlströmin vaiheista, mutta poikkeustila siirsi tapahtuman ensi kevääseen. Lauri Hakosalo on koonnut kattavan historian Merikarvian suurmiehen elämästä. Antti Ahlströmin jalanjäljille pääsee myös 29. kesäkuuta Merikarvia-seuran retkellä, joka tutustuttaa Noormarkun ruukkialueeseen. Lähdeaineisto: Lauri Hakosalon Merikarvia 370 -vuotta luentoihin kirjoittama artikkeli. "Sieltä löytyi jopa 1800-luvulta peräisin olevia sanomalehtiä, kuten Morgonbladet vuodelta 1843 sekä Saima-sanomalehti vuodelta 1845. Jukka Ruissalo