Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Uuden aallon robotit tulevat yritysten arkeen

Virtuaaliset robotit ovat olleet osa arkeamme jo pitkään, mutta nyt tulevat myös fyysiset robotit arkemme avuksi. Voitaisiin puhua ihmisen kaltaisesta keinotoimijasta, joka tekee asioita, joita on totuttu pitämään ihmisten töinä. Mikä on tehnyt mahdolliseksi robottien maailmanvalloituksen? Miten on mahdollista, että ennen vain teollisuushalleissa nähdyt robotit häärivät yht’äkkiä kodeissa, ravintoloissa, varastoissa, sairaaloissa… niin kaikkialla? Vallankumoukseen on kaksi tietä. Toinen tie liittyy tietoon ja tiedonkäsittelyyn, toinen liittyy robotin ominaisuuksiin. Uuden aallon robotti on tehtävänsä moniosaaja Moderni robotti on muotoilultaan tehtävänsä mukainen. Ihmisen näköisiä robotteja voidaan nähdä erilaisissa palveluissa, joissa ihmisen muotoisesta robotista on erityistä hyötyä. Esimerkiksi hotellin vastaanotossa. Varastoissa robotit ovat kovin toisen näköisiä puhumattakaan mikro- ja nanoroboteista, jotka voivat toimia vaikkapa ihmisen sisällä. Robotissa on sensoreita. Sensorien avulla robotti on vuorovaikutuksessa ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Sensorien avulla robotit myös keräävät tietoa, jota ne voivat käyttää toimintansa muotoilemisessa. Internetin valtava tietomäärä on robottien käytössä, jolloin se voi joissain tilanteissa tehdä jopa parempia johtopäätelmiä kuin ihminen. Robotit voivat hoitaa vaikkapa lakimiesten, lääkärien ja tutkijoiden tehtäviä. Robotti voi myös olla virtuaalinen toimija, joka hoitaa digitaalisia tehtäviä verkossa. Tekoäly on robotin aivot. Tekoäly on tiedon prosessori, sen avulla robotti joko noudattaa sille tehtyä ohjelmaa, tai muodostaa tilannekuvia, joiden pohjalta se voi muovata toimintaansa. Oppimisominaisuuksiensa ansiosta tekoäly voi oppia tekemään tehtäviä, joita sille ei ole vielä ohjelmoitu. Oppimisominaisuuksia ovat muun muassa: koneoppiminen ja syväoppiminen. Koneoppimisessa tekoäly oppii sille annetusta datasta, syväoppiminen perustuu hahmontunnistukseen. Sitten on vielä NLP eli natural language processing, joka liittyy koneen ja ihmisen vuorovaikutukseen sekä vahvistusoppiminen (reinforcement learning), joka auttaa robottia ongelmien ratkaisemisessa. Näiden ominaisuuksien ansiosta robotti voi olla arjen kumppani ja auttaja vaikkapa tukea tarvitsevan henkilön kotona. Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvoinnin kansallinen AIRo (artificial intelligence & robotics) ohjelma tähtää näiden teknologioiden kestävään ja eettiseen käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. ATK:n jättiläinen Roboteista tulee tietojenkäsittelyn jättiläisiä. Kun sensorit valjastetaan tietojen keräämiseen, on edessä valtava tietotsunami. On mahdotonta ajatella, että palvelimet ja palvelinkeskukset pystyisivät käsittelemään tällaisia määriä raakaa dataa. Konsulttiyhtiö Gartner ennakoi, että vuonna 2018 edge (pääte tai reuna, ehkä suomeksi lähi) älyn (jossain kutsuttu sumuksi) on yksi top 10 trendeistä. Tietojenkäsittelyn kapasiteetti ja resurssit ovat myös robottivallankumouksen mahdollistajia. Suuren tietomäärän ja tehokkaan tietojenkäsittelyn ansiosta monimutkaiset mallit ovat mahdollisia. Näitä malleja on helppo opettaa ja ne koostuvat joustavista palasista, joista voi muotoilla mallin toista käyttöä varten. Esimerkiksi malleja, jotka ovat muotoutuneet varastorobotin käytössä, voidaan hyödyntää kodin monitoimirobotin käyttöön. Kyberturvallisuuden, yksityisyyden ja tietosuojan vuoksi edge tai lähiäly on aivan välttämätön. Ajatellaan vaikkapa täysin autonomista robottiautoa. Mikäli se on täysin riippuvainen pilvestä, on se liian haavoittuvainen hyökkäyksille, Myös yhteyden katkeaminen voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. Robotilla tulee olla omaa älyä (edge intelligence) vähintään sen verran, että se kykenee suorittamaan sen hetkisen tehtävän turvallisesti loppuun. Itse näkisin mielellään, että robotti, joka tekee vaativaa palvelutehtävää esimerkiksi liikenteessä tai ihmisen kotona, olisi varustettu täydellisellä edge älyllä eli omilla aivoilla. —— Cristina Andersson on tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaation vaikutuksiin erikoistunut asiantuntija. Cristina on mukana eri ministeriöiden tekoälyn ja robotiikan hankkeissa. Cristina on myös Etteplan Oyj:n ja Airo Island ry:n hallituksen jäsen sekä DIAK ammattikorkeakoulun työelämän neuvottelukunnan jäsen. Cristina on tunnettu ja suosittu puhuja aiheinaan tekoäly, robotisaatio sekä tulevaisuuden työ ja johtaminen.   Lue lisää ja ilmoittaudu: Satakunnan Yrittäjät 80 vuotta -juhlaseminaari Raumalla : Vapauttavatko robotit rutiineista? Viekö tekoäly työpaikat?   https://www.gartner.com/smarterwithgartner/gartner-top-10-strategic-technology-trends-for-2018/ https://www.aaas.org/news/increasing-use-autonomous-systems-could-threaten-jobs https://news.un.org/en/story/2017/10/568292-un-robot-sophia-joins-meeting-artificial-intelligence-and-sustainable#.Wi7_0UqWZPY