Hampaattomuus ja samalla hampaiden kokoproteesien tarve on vähentynyt Suomessa jo pitkään. Nykyään yhä harvempi ikääntynyt on hampaaton.
– Suurin muutos on tapahtunut 2000-luvulla. Ihmiset pitävät hampaistaan nykyään selvästi parempaa huolta, ja esimerkiksi kahdesti päivässä hampaansa harjaavien suomalaisten määrä on kasvanut, myös ikääntyneiden keskuudessa, kertoo Turun yliopiston protetiikan ja purentafysiologian professori Timo Närhi.