Voiko lapsen antaa valvoa kesällä? – Teini-ikäisten valvomiseen löytyy yllättävä syy

Kun loma-aamuna voi nukkua pidempään, ei rytmin lievä myöhentäminen ole lainkaan vaarallista, sanoo professori Anu-Katriina Pesonen. Nuoren unirytmi lähtee myös luonnostaan myöhästymään – mistä oikein on kyse?

Lasten unen tarpeessa on paljon vaihtelua. Virallisissa suosituksissakin on kolmen tunnin vaihteluväli. Nuorilla unirytmi myöhentyy luonnostaan. Se alkaa taas aikaistua vasta noin 25 vuoden iässä.

4.7. 9:00

Lukija pohti, voisiko lapsen antaa valvoa kesälomalla iltakahteentoista saakka. Onko siitä lapselle jotakin haittaa? Kysyimme unitutkija Anu-Katriina Pesoselta Helsingin yliopistosta. Hänen Sleep & Mind -tutkimusryhmänsä tutkii nuorten vuorokausirytmejä ja esimerkiksi sitä, miten uni vaikuttaa oppimiseen ja tunteisiin.

Professori Anu-Katriina Pesonen, onko siis lapselle haitaksi, jos hän saa kesälomalla valvoa vaikka puoleen yöhön?

”Riippuu varmasti lapsen iästä ja kuinka suuresta siirtymästä on kyse. Tärkeintä on turvata riittävä uni. Kun aamulla voi nukkua pidempään, ei rytmin lievä myöhentäminen ole lainkaan vaarallista.”

Minkä verran unta minkäkin ikäinen lapsi vaatii?

”Unen tarve on yksilöllistä. Virallisissa suosituksissakin on 3–4 tunnin aikahaarukka normaalille unen kestolle. American Academy of Sleep Medicine suosittelee vuorokauden ajanjaksolle unimääriä iän mukaan: 4–12 kuukauden ikäisille 12–16 tuntia (sisältäen päiväunet), 1–2 -vuotiaille 11–14 tuntia (sisältäen päiväunet), 3–5-vuotiaille 10–13 tuntia (sisältäen päiväunet), 6–12 -vuotiaille 9–12 tuntia ja 13–18 -vuotiaille 8–10 tuntia.”

Mistä huomaa, että unta on tullut jo pitemmän aikaa liian vähän?

”Päiväaikainen väsymys on paras mittari unen riittävyyteen. Lisäksi voi ilmetä keskittymisvaikeutta, sekä tunteiden ailahtelevuutta ja säätelyvaikeutta. Ihminen nukkuu yleensä ensin hidasaaltounta alkuyöstä ja REM-unta aamuyöstä, ja molemmat ovat tärkeitä univaiheita.”

Kuka?

Anu-Katriina Pesonen

Ammatti: unitutkija ja kokeellisen aivotutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Sleep & Mind -tutkimusryhmän johtaja.

Juuri nyt: Tutkii sitä, miten uni muokkaa tunteita ja muistia, nuorten vuorokausirytmejä sekä unen ja stressin välisiä mekanismeja.

Moni muistaa lapsuudestaan ajan, jolloin ahmi esimerkiksi kirjoja yökaudet. Onko unen kannalta eroa sillä, lukeeko yöllä kirjaa vai selaako somea?

”Tätä ei varmaankaan ole kukaan tutkinut, vertaillut kirjaa ja somea! Molemmat toteutettuna keskellä yötä voivat olla ongelmallisia, vaikka lukemista voi ehkä pitää muuten arvossaan. Seuraavana päivänä väsyttää ja tulee nukuttua päiväunia, jotka taas siirtävät illan rytmiä. Toisaalta, myös lasten ja nuorten huolettomaan kesäyöhön voi sisältyä jotain ihan omaa tai perheen kanssa jaettua insipiroivaa yöaikaa.”

Miksi nuoret usein alkavat valvoa pitkään?

”Unirytmi lähtee myöhästymään jo ennen puberteettia ja saavuttaa myöhäisimmän huippunsa vasta noin 22–24-vuotiaana. Sen jälkeen unirytmi yleensä taas ryhtyy aikaistumaan. Koulut voisivat joustaa alkamisajassa kello yhdeksään. Se auttaisi niitä nuoria eniten, joilla on kaikista myöhäisin unirytmi.”

Pitäisikö esimerkiksi nuoren antaa aivan itse päättää, millaisessa unirytmissä hän elää?

”Kyllä nuorenkin pitää sopeutua siihen, että kouluakaan ei voi käydä ihan omassa rytmissä. Nuoren unirytmiä voi ymmärtää ja yhdessä miettiä, miten sitä saisi säädeltyä, kun biologia painaa päälle. Kyse ei aina ole vain tahdonvoimasta, tarvitaan myös taitoa, ymmärrystä ja motivaatiota.”

Miten yhdistäisit ohutta stressiunta nukkuvan keski-ikäisen ja yökaudet kukkuvan nuoren unitoiveet kotona?

”Siinäpä kysymys. Suuttua ei kannata, sillä se pitää molemmat tukevasti hereillä. Nuoretkin ovat kiinnostuneita omasta unestaan, siitä kannattaa olla iloinen, ja sitä kannattaa hyödyntää ratkaisujen löytämiseksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos