Lukion kolmannen vuosikurssin elämä 12-vuotisella koulutaipaleella näyttää tämän vuoden abien silmissä näyttäytyvän kolmijakoisena. A niin kuin aherrus, B niin kuin burn out (ja I niin kuin improbatur.
Sitä viheliäistä virusta ei abi-lakanoihin tänä vuonna ujutettu. kaikki ovat saaneet kokea sen seurauksia ihan riittävästi. Jos Japanin ja Brysselin matka jäivätkin kokematta, he ehtivät kuitenkin kansainvälisen lukion oppilaina päästä Islantiin... ja Turkuun.
Abit olivat löytäneet kätköistään lapsuusvuosien liikuttavia käsitöitä näytille.
Penkkaripäivän riemuissa päivä käynnistyi jakamalla abeille itselleen titteleitä ja diplomeja. Noteerattu oli niin poissaolokuningatar kuin lukiovuosien kaatuilija ja kaahari. Pettämätön huumorintaju paljastui Jesse Paasikoskelta, hiukkaskiihdyttäjäksi Isojoen edustaja Hannes Kankaanpää. Tervettä sekopäisyyttä edusti Henna Ahola ja älykkyydellään loisti vuoden panostaja Veera Savala.
Komiikkaduo Aurora Työlahti ja Anna Vanhatalo vauhdissa jälleen kerran. Taustalla Henna Ahola hippeilemässä.
Myös kielitaito noteerattiin ja vieläpä ovenavaisukuninkaan tittelillä, jonka sai Oskari Turunen. Huomioitu oli myös Anna Arvolan Mersu ja Aatu Luoman tukkakulttuuri.
Läpi lukion viljellystä huumorista kannustimia sai komiikkaduo Aurora Työlahti ja Anna Vanhatalo. Opettajakunnasta korvaamatonta tukea matkan varrella tarjoilleet Säde Vuorela ja Sirpa Pigg-Aulamo suorastaan kruunattiin metodeistaan ruotsin ja äidinkielen opetuksessa.
Ruotsin ja äidinkielen lehtorit Säde Vuorela ja Sirpa Pigg-Aulamo kruunattiin kannustavista opetusmetodeistaan.
”Eka kruunu ikinä”, Pigg-Aulamo nautti.
Lukiolaiskakaroille abit tarjosivat kilpailukimaran, jossa kuppiflipeillä käynnistettiin viesti. Komiikkaduon juontama tarina puolestaan paljasti näytelmän elkein koko heidän koulutaipaleensa, johon yllättäen koronastakin huolimatta mahtui seikkailuja, sattumia ja viihdettä. Lukion kolme luokka mitteli keskenään kolmen aineen tunnistamisessa.
Hiiva kyllä tunnistettiin, mutta Leevi Lindgren, Venla Hiltunen, Anna Vanhatalo, Laura Kallio, Lauri Lehtisaari ja Perla Peltoniemi olivat välillä ihmeissään.
Sotureitaan ikäluokka menetti pitkin koulutaivalta, eikä murheista pienin edes ollut ”Kuka nyt tunnilla viittaa.” Jostain syystä päänsärkyä oli aiheuttanut Terve ruoka messut, vaikka ruoka olikin yhtä hyvää kuin Joensuun Jounin sapuska. Jouni itsessään oli myös jättänyt lähtemättömän vaikutuksen. Yöuniin jos päiväunelmiinkin oli jäänyt myös WC-paperivuori, jota tarvittiin Islannin matkan toteuttamiseen.
”Elämä oli pelkkää suorittamista”, Anna Vanhatalo jatkoi näytelmän juonta.
Se hävitty säbäturnaus kalvoi mieltä. Moni myönsi että, lokki olisi jo syytä tunnistaa joutsenesta, mutta...
Anna-Liisa Haukijärvi juonsi osan tilaisuuksista. Mursu kuului menneen vuoden muistoihin, joten Miko Tähkänen otti sen hahmokseen.
Islannin reissun yksityiskohdista oli paljon puhetta, mutta ei niinkään kansainvälisyyshengessä. Toni tai Joni – mitä väliä?! Vai mitä komiikkaduo? Mitä todella tapahtui pyöräretkellä, se tarina sai kertoimensa. Tietääkö kukaan lopulta, mitä oikeasti tapahtui. Yksi tietää!
Jos oli savukatkukin kysymysmerkki. Siinä jäljet johti sylttytehtaalle oikein kasvokuvan kera. Ei siitäkään sen enempää. Sen sijaan ylpeinä abit esittelivät kemiansaavutuksiaan. Lubenter (B) on tosin jotain muuta kuin L. Liekö nämä kokemukset johtaneet siihen, että vuoden abit päättivät pukeutua nimensä alkukirjaimen viitoittamalle tielle: Miko Tähkänen niin kuin mursu, Anna Vanhatalo niin kuin Anna Frozenista, Fanni Ojamo niin kuin Franklin ja enkelinä itseoikeutetusti Emma Niittykoski.
Fanni Ojamo teki Franklin-asunsa itse.
”Tuli nähtyä vaivaa, eli tein itse kun ei kilpikonnan pukua mistään löytynyt”, Fanni Ojamo esitteli taidonnäytettään, jonka kilpikin säilyi menossa ehjänä.
Vierailut luokkiin tietovisan nimissä ja karkkien sateessa hauskuttivat koulupäivää peruskoulun puolella. Tiedätkö sinä, milloin ruotsalaiset toivottavat Hyvää yötä? Sastmolaksi Merikarvia sentään kääntyi. Päiväkodin pihassa kierros, lounaalle ja kylille uudelle rekka-ajelulle.
Peruskoululaiset tiesivät Suomen kansalliseläimen ja ruotsin tunnillakin oli olut valppaina, kun Sastmola tiedettiin kunnan nimeksi naapurimaan kielellä. Ja aina karkkiryöpyn sai, kun tiesi.
Entä nyt, miten aika otetaan haltuun lukulomalla?
”Joku lukujärjestys sitä täytyy saada aikaan. Kaksi ainetta olen kirjoittanut jo syksyllä ja nyt viisi edessä”, Anna-Liina Haukijärvi kiteytti.
Iltapäivällä abit vielä ajelivat torille kertomaan tarinansa runsaalle kuulijajoukolle. Sitten kahviteltiin opettajakunta. Rehtori Pasi Kosken aikakauden yöpyminen koululla viimeisenä yönä ei enää perinteenä jatku. Korona teki tehtävänsä.
”Meille se olisi ollut tärkeä”, tuumi komiikkaduo edellisenä iltana: poistumiskäsky koulun tiloista oli kello 22.
Merikarvian lukio on yhteisöllinen. Kiva muisto jälkipolville, kun siittiöt saivat ihkaomat hiuksensa.
Jos tuut kouluun väärästä ovesta niin se voi päätyä abivuonna näytelmään.
Karkkisäkin olivat isoja, mutta kyllä abit muistivat S-Marketin paistopistettä lämmöllä. Energiajuomakin olisi maistunut...
Abien oma pyhättö nousi laajennusosaan. Lukion tiloja oli viritetty riehalookkiin useampi päivä.
Karkkijahdissa me vaan...
Norkoolin päiväkodin pienimmätkin ehtivät kokea abien riemun.
Norkoolin päiväkodin lapsilla oli juhlapäivä, kun karkkeja sateli. Mahtoiko päikkärit maistua ollenkaan?
Torilla abit vielä lyöttäytyivät yhteiskuvaan kaiken kansan kuvattavaksi.
Torilla Anna Vanhatalo valais, millaista abien koulutaival oli ollut. Mukavia muistoja jäi koronakurimuksesta huolimatta.
Abirekka valmiina. Äkkiä se ihmisen matka varhaiskasvatuksesta abiksi humahtaa. Merikarvialla kasvatusyksiköt ovat samalla mäellä.