Honkajärven kylä ottaa ilon irti 100-vuotiaasta Suomesta

Toimelias ja yhtenäinen kylä järjestää kahdet juhlat isänmaan kunniaksi.

Kristiina Dyer
Honkajärven kylä ottaa ilon irti 100-vuotiaasta Suomesta

Kirsi Mattila, Esko Lakso, Mikko Meura ja Hannu Tommila siivosivat talkoilla kylätalon pihaa ensi lauantain tapahtumaa varten.

Kristiina Dyer

Honkajärven kylä kunnan pohjoispäässä on yksi kunnan toimeliaimmista kylistä. Kyläyhdistys toimii aktiivisesti, ja satavuotiaan Suomen juhlavuonna kylän väki järjestää juhlan jos toisenkin. Kylän väki olikin maanantaina kokoontunut Honkatuvalle talkoisiin laittamaan paikat kuntoon juhlia varten.

–Ensi lauantaina Honkatuvalla järjestetään Honkajärven sankarivainajien muistelutilaisuus, ja sen perään tapahtuma jatkuu marttain järjestämällä ravintolapäivällä. Lisäksi loppuvuodesta järjestetään Honkajärvi 100 -juhla, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marika Uimaluoto tiesi jo kertoa.

Honkajärveläiset ovat isänmaallista porukkaa.

Kristiina Dyer
Kylätalon pihansiivoustalkoissa oli mukana myös Antti Mattila.

Kylätalon pihansiivoustalkoissa oli mukana myös Antti Mattila.

–Täältä Honkajärveltä oli paljon sankarivainajia. Kaikkiaan heitä oli kaksikymmentä. Juhlassa muistellaan heitä ja luetaan heidän rintamalta lähettämiään kirjeitä, Kirsi Mattila jutteli.

Honkajärven toimeliaisuuden yksi salaisuus on se, että kylän eri yhdistykset vetävät yhtä köyttä. Kyläyhdistyksen ja Honkajärven Marttojen lisäksi yhteistyössä ovat mukana Juho ja Maria Honkajärven sukuseura ja paikallinen metsästysseura.

–Kaikki yhdistykset ovat mukana järjestämässä juhlaa, ja samoin yhteisen kokoontumispaikkamme Honkatuvan ylläpidosta vastaamme kaikki yksissä tuumin.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja toteaa pestinsä olevan helpon, kun kyläläiset ovat niin ahkerasti mukana yhteisessä toiminnassa.

–Honkajärvellä järjestetään tosi paljon yhteistä toimintaa. Kylän väki puhaltaa yhteen hiileen, Uimaluoto totesi.

Kristiina Dyer
Anja Meura esittelee kylätalon seinälle ripustettua kylän sankarivainajien muistotaulua.

Anja Meura esittelee kylätalon seinälle ripustettua kylän sankarivainajien muistotaulua.

Honkajärveläisten isänmaallisuus näkyy myös yksittäisten kyläläisten toiminnassa. Muutama kyläläinen on myös innostunut Tulevaisuuden kuusi -kampanjasta, joka kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden viralliseen ohjelmaan. Sen kautta voi tilata Suomi 100 -kuusentamia, joita kukin istuttaa omille mailleen.

Honkajärven suurin puute tällä hetkellä on lapsiperheiden vähyys, mutta tässäkin asiassa on tapahtunut parannusta viime vuosina. Kun kyläyhdistyksen puheenjohtajan perheeseen syntyi poika, hän oli kylän ensimmäinen kylässä syntynyt lapsi 17 vuoteen. Nyt kylään on muuttanut toinenkin lapsiperhe. Heillä on kaksivuotias lapsi. Lisäksi aivan lääninrajalla asuu perhe, jossa on kolme lasta.

–Honkajärvelle ovat uudetkin asukkaat tervetulleita, ja lapsiperheet tuovat mukanaan uskoa maaseudun asuttuna pysymiseen, Marika Uimaluoto sanoi.

Kristiina Dyer
Komea kivisilta on vuodelta 1878. Kaiteena toimii vanha ankkurikettinki, joka on aikoinaan ollut kyläläisten omistamassa kaljaasissa.

Komea kivisilta on vuodelta 1878. Kaiteena toimii vanha ankkurikettinki, joka on aikoinaan ollut kyläläisten omistamassa kaljaasissa.

Honkajärven kylä syntyi 1680-luvulla. Tuolloin Ruotsin kuningaskunta otti järjestelmällisesti Ylä-Satakunnan erämaat haltuunsa ja sijoitti niihin uudisasukkaita. Tavoitteena kruunulla oli maan asuttaminen, väestön lisääminen ja verotulojen kasvattaminen. Kylän rajat vietiin karttaan vuonna 1684.

Vuosien 1697-1704 asukasluettelossa Honkajärven kylän asukkaiksi on kirjattu Erkki Tuomaanpoika perheineen. Isovihan ankeina vuosina kylä kuitenkin autioitui täysin.

Noin vuonna 1730 autioon Honkajärven taloon palasivat asukkaat. Heidän poikansa oli nimeltään Juho Honkajärvi, jota myös Honka-Äijäksi kutsutaan.

Hän avioitui vuonna 1741 Maria Juhontyttären kanssa. Pariskunta sai yhteensä viisi lasta, joista neljä saavuttivat aikuisiän. Honka-Äijän jälkeläisten myötä kylän asukasluku alkoi hitaasti nousta. Ehkäpä samanlainen sykli on jälleen alkamassa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: