Lammelassa: Juuret ja ahkeruus pysyvät elämän eväinä

Lapsuusmuistot asettuivat uomiinsa. Elämän eväänä vankat juuret ja ahkeruus säilyvät läpi elämän.

Marjo Keski-Heikkilä
Lammelassa: Juuret ja ahkeruus pysyvät elämän eväinä

Lammelassa kyläläisten kohtaamiset ovat vähissä. Kylätalossa kokoontui viime torstaina seurakunnan kyläkahvila. Juttu luisti, kun muistoissa palattiin diakoni Helena Vallin johdolla lapsuuteen. Lasten arkea leimasi kova työnteko ja tekemistä riittää yhä vaikka ikä painaa.

Marjo Keski-Heikkilä

Perhe, sisarukset ja juuret. Lammelan kylätalossa viime torstaina kokoontuneiden kyläläisten muistot johdattivat aikaan, jolloin lapsityövoimaa tarvittiin. Työ on yhä tärkeää tälle sukupolvelle – työ on yhä myös toimintakyvyn ehtymätön ylläpitäjä.

Näin talven tullessa ikäihmisiä puhuttavatkin mahdolliset liukastumiset, lumityöt ja vanhenemisen vaivat. Vettä on riittänyt kaivossa ja jouluvalmistelut pitävät virkeänä.

–Lumitöitä kerkesin jo kahteen kertaan tehdä, Kaija Sallgén kertoi himohommastaan joka käy hyötyliikunnasta.

Vielä oli useammalla omenoitakin puussa, ja nyt niistä sitä parasta sosetta vasta saakin. Omenat ovat pysyneet hyvinä, kun varsinaisia pakkasia ei ole ollut.

Marjo Keski-Heikkilä
Mikko Sallgén ja Matti Tukkikoski ovat asuneet ikänsä Pirttijärven ja Lammelan kylissä, joten seutu on tullut aika tavalla tutuksi.

Mikko Sallgén ja Matti Tukkikoski ovat asuneet ikänsä Pirttijärven ja Lammelan kylissä, joten seutu on tullut aika tavalla tutuksi.

Diakoni Helena Vallin teemana oli torstaina paneutua kyläkahvilassa perheisiin. Kun keski-ikä oli 80 vuoden paikkeilla, muistoissa palattiin 1940-luvulle asti.

–Hevosella kuljetin sähkötolppia, muisteli kotitilaansa yhä asuva Matti Tukkikoski.

Jo syntymäpäivänään hänet tituleerattiin kätilön suulla "äespojaksi". Siskoja kun oli kahdeksan. Tukkikosken Kaisa-vaimo oli jo lapsena nähnyt, miten kylmä tila raivattiin Merikarvialla elinkelpoiseksi, joten työnteko Lammelassa ei pelottanut.

–Nyt sitä puhutaan työuupumuksesta vaikka tehdään vain viisi päivää töitä viikossa. Töihin ei pidä lähteä vastentahtoisesti, tuumasi talvikaudet metsätöistä nauttiva Tukkikoski.

Lapsuuden ja nuoruuden pöllisavottoja muisteli myös Mikko Sallgén. Tuoreessa muistissa oli myös konkarin pelaaminen. Puukiekolla lyötiin kovia kuteja. Miehiseen makuun oli myös sormikoukun veto tuffan ja muiden kilpailuhenkisten kanssa.

Muistoissa liikuttiin väkevästi Merikarvian maisemissa, hieman Ahlaisissakin. Ei sitä merta edemmäksi lähdetty, jos toimeentulo oli edes kohtalainen. Monella pientilalla kaksi lehmää riitti. Maitoa herui silti meijerille asti.

Perheessä jokaista tarvittiin. Ja heti kun kykeni niin piikomaanhan sitä piti lähteä Porin kautta Helsinkiin niin kuin Paula Isomäki 9-lapsisesta perheestä. Perustaidot oli opittu kodin- ja lastenhoidossa sisaruksia kaitsiessa.

–Meitäkin oli kahdeksan lasta. Viisi likkaa ja 3 poikaa, minä neljänneksi vanhimpana, Kaija Sallgén kertoi.

Niin hänen vanhemmilleen kuin monille muillekin perheille lapsia syntyi tasaiseen tahtiin parin vuoden välein.

–Kasvimaata piti peraata, kertoi Airi Taimi.

–Meidän lasten tehtävänä oli koota kesäpuut metsästä. Talvipuut isä oli tehnyt talvea varten, Sallgén jatkoi.

–Ei niitä kesäpuita niin vaan löytynyt. Etsiä piti, muisteli Sirkka Heikkilä.

Hänen askareisiinsa kuului lapsena voin kirnuaminen. Vaikka lehmiä oli vain kaksi, riitti voita silti joskus myytäväksi asti. Niukkuutta oli, mutta lapsuudenmuistoissa "puute" sivuutetaan.

Lammelan entisen koulun pihapiirissä sijaitseva kylätalo on tärkeä, lähes ainoa kokoontumispaikka. Harva enää piipahtaa ilmoittamatta naapurissaan. Ei enää viedä pannukakkumaitoa eikä lämpimäisiä.

Huolta toisista silti pidetään. Torstaisesta lumimyräkästä huolimatta kyydit kyläkahvilaan järjestyivät. Soittorinki varmisti, ettei tärkeä tapahtuma unohtunut.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: