Näin Huittisten uusi metsäsukupolvi, Kalle, 31 ja Juho 27, tuumaa työstä, taloudesta ja ympäristöstä - Mainos - Merikarvia-lehti
MainosMetsä Group

Näin Huittisten uusi metsäsukupolvi, Kalle, 31 ja Juho 27, tuumaa työstä, taloudesta ja ympäristöstä

Kalle Lempinen aloitti Metsä Groupin metsäasiantuntijana viime kesäkuussa ja Juho Kolehmainen vuoden alussa. Nyt he avaavat omia taustojaan ja odotuksiaan työelämältä. Katso myös video metsänomistajan arvomaailmasta.

Metsäasiantuntija Kalle Lempinen palvelee Huittisten eteläpuolen sekä Vampulan ja Köyliön asiakkaita. Juho Kolehmaisen aluetta ovat Huittisten pohjoispuoli, Punkalaidun ja osa Sastamalaa. – Suurin piirtein kakkostie jakaa asiakkaamme, mutta rajat eivät ole kiveen hakattuja, Juho muistuttaa.­


27.1. 6:00

Tammikuun alun aamupäivä on valjennut Huittisiin. Maa on kevyen höytyvän peitossa vain nimeksi, mutta onneksi säätiedotus ennustaa pysyvämpää pakkasjaksoa ja lumisateita.

Oikea talvi lupaa metsässä ja metsästä eläville hyvää. Se tarjoaa suojan kieppiin käpertyvälle, pitää tuhohyönteisten kannat kurissa ja jäädyttää maapohjan kantamaan metsätyökoneiden painon.

On lounasaika. Juho Kolehmainen veistää makkaratikkua ja hänen työkaverinsa Kalle Lempinen lisää koivuklapeja nuotioon.

Kun kaksi metsäasiantuntijaa tapaa keskellä satakuntalaista kuusi- ja mäntykangasta, ovat jutunaiheet kirjaimellisesti puisevia, vaan eivätpä yhtään tylsiä.

– Sanassa metsätalous on muuten viisi kirjainta metsää ja kuusi taloutta, Kalle Lempinen lohkaisee.

Metsä Groupilla metsäasiantuntijat hoitavat metsäomaisuutta kokonaisvaltaisesti. Juho Kolehmaisen työviikko sisältää tilakäyntejä, neuvontaa, puukauppaa ja metsäpalveluiden myyntiä. Luonto palvelee myös harrastusmielessä rusakkojahdin ja sorsastuksen muodossa. – Haussa on metsästysseura, joka tarvitsisi tulitukea ja myös oma metsä, sellainen puuhapalsta.­

Kalle Lempinen, 31, vietti lapsuutensa vilja- ja metsätilalla Rauman Lapissa. Hän tietää, monetko kintaanjäljet polttopuihin syntyy, ennen kuin ne saadaan umpimetsästä saunan pesään saakka. Metsätaloudesta päätoimeentulonsa saavana hän on kuitenkin sukunsa ensimmäinen.

– Opiskelin ensin liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon ja sitten metsätalousinsinööriksi.

– Minulla ei ollutkaan muita alavaihtoehtoja kuin metsä, hänen kollegansa Juho Kolehmainen toteaa.

Kolehmaisella on kotiseudullaan Pohjois-Pohjanmaalla isän puolelta metsäkone- ja puuautoyrittäjiä sekä äidin puolelta metsäammattilaisia – ja vieläpä monessa sukupolvessa.

– Ei tule kahta samanlaista metsänomistajaa vastaan. Eikä kahta samanlaista työpäivää, Lempinen kuvailee metsäasiantuntijan tehtävän monipuolisuutta. Lempisellä on itselläänkin hieman metsää, missä hän harrastaa raivausta, istutusta ja polttopuiden tekoa. Ehtipä hän viime syksynä mustikkaankin.­

Hän muistelee perhealbumin valokuvaa, jossa hän on vasta noin metrisen halon mittainen, parivuotias taapero.

– Silmäni vaan tapittavat, kun istun isän sylissä moton hytissä hänen kaataessaan pihapuuta.

Kolehmainen noudatti isän ohjetta, hyödynsi hyväksi kehuttua lukupäätä, ja opiskeli metsätalousinsinööriksi.

Molemmat velikullat ovat hiljattain läpäisseet Metsä Groupin tarkat rekrytointiseulat, jotka alan koulutuksen ja kokemuksen lisäksi pitävät sisällään kaikki nykyajan työelämältä kuulostavat vaatimukset.

Heillä on hyvät vuorovaikutustaidot, he ovat markkinointi- ja palveluhenkisiä ja heillä on kyky rakentaa luottamuksellisia henkilösuhteita.

Lempiselle on aiemmin karttunut asiakaspalvelukokemusta myös pankista ja vähittäiskaupasta.

– Myös minä miellän itseni ihmisläheiseksi. Ja tiedän, miten tärkeitä metsät omistajilleen ovat, Kolehmainen lisää.

– Omassa metsässä kannattaa käydä aika ajoin katsomassa. Ja sinne voi pyytää asiantuntijan mukaan antamaan vähän toista näkökulmaa, Kalle Lempinen muistuttaa. Metsä Groupin metsäasiantuntijoiden tilakäynnit ovat maksuttomia. ­

Metsäalan milleniaalit

Lempinen ja Kolehmainen edustavat niin kutsuttuja milleniaaleja eli vuosina 1980–2000 syntyneitä. Ikäryhmä on kasvanut digitaaliseen ja tasa-arvoiseen maailmaan, jossa esimieskin on pikemmin osa sidosryhmää kuin auktoriteetti.

Tähän kuvaukseen tuntuu tämäkin parivaljakko istuvan. Keskustelu tuoreiden metsäasiantuntijoiden sekä heitä perehdyttävän mentorin ja markkinointiasiantuntijan välillä on rentoa veistelyä molemmin puolin.

Kännyköissä kulkevat mukana niin asiakkaiden puhelinnumerot, kuviotiedot kuin toimenpidesuunnitelmatkin.

– Vuonna 2013 kun aloin opiskella alaa, naurahdin ajatukselle metsäpalvelujen digitalisaatiosta. Mutta kyllä maailma muuttuu, Kolehmainen muistelee.

Lempinen muistaa heti lisätä toisen suuren muutoksen. Metsäasiantuntijat jalkautuvat maastoon oma-aloitteisesti ja suosittelevat asiakkaille ajankohtaisia hoitotoimenpiteitä.

Puuraaka-aineiden jalostaminen erilaisiksi laudoiksi, kartongiksi ja vessapaperiksi on suomalaisille perin tuttua. – Puu käy kuorikatteeksi puutarhaan, uusiutuviksi ruokapakkauksiksi, biopolttoaineeksi ja kankaaksi. Ja selluloosasta jalostetaan myös raaka-aine, jolla saadaan esimerkiksi jäätelöön ja ketsuppiin sopiva rakenne, Juho Kolehmainen (vas.) luettelee. ­

– Aiemmin alalla saatettiin odotella siellä konttorilla, koska asiakas ottaa yhteyttä.

Ja sitten on asioita, jotka eivät muutu. Kuten se, että hyvin hoidettu metsä sitoo paremmin hiiltä kuin hoitamaton.

– Vihreitä arvoja pitää olla, muttei kaikissa metsissä ole erityisiä suojeltavia kohteita, Lempinen toteaa.

– Metsää ei kannata jättää vain oman onnensa nojaan, Kolehmainen tiivistää.

Mitä tulee milleniaalien pysyvyyteen, ainakin Lempinen ja Kolehmainen arvostavat pitkäjänteisyyttä.

– Kun katsoo, millaisia investointeja Metsä Group tekee esimerkiksi Raumalle, voi oikeasti ylpeänä kantaa työnantajan logoa takissa. Metsä on hyvä työpaikka, vakaa.

– Pyrin itse suosimaan aina kotimaisia tuotteita. Ja Metsähän on suomalaisten, Lempinen lisää.

Suomen maa-alasta 75 prosenttia on metsää, kun koko Euroopan maapinta-alasta metsää on 45 prosenttia. Suomessa onkin laskennallisesti yli neljä hehtaaria metsää asukasta kohden. Tarina kertoo, että eräs satunnainen matkailija tiedusteli Suomen-vierailullaan näkemiensä metsien nimiä. Vähämetsäisissä valtioissa puulattiakin on suoranainen ylellisyys.­

Totta, sillä Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan omistavat noin 100 000 suomalaista metsänomistajaa.

– Metsä Groupiin on hyvä turvautua. On palveluhenkeä, asiantuntemusta ja nöyryyttä. Me olemme täyden palvelun talo, Kolehmainen kehuu.

– Niin, metsä on muuten aika erityinen omaisuuslaji. Halutessaan voi tehdä fyysisiä metsätöitä itse. Tai sitten voi ostaa kaikki omaisuuden hoitopalvelut muualta, Lempinen vertaa.

Makkarat on nyt nautittu. Nuotio hiipuu. Metsien miehet jatkavat matkaansa tilakäynneille, kumpikin omille tahoilleen. Ja tämä metsäkuvio jää aloilleen omaan talviseen rauhaansa.

Katso myös, mitä odotuksia Raimo Kuivajärvellä on metsältä ja metsäkumppaniltaan.

Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut

– Palvelee metsäomistajia ja puuta käyttävää teollisuutta

– Ostaa puuta ja myy metsäpalveluja koko maassa, ympäri vuoden

– Metsä Groupin emoyritys on 100 000 suomalaisen metsänomistajan omistama Metsäliitto Osuuskunta

– Metsä Groupin liiketoiminta-alueet ovat Metsä Forest, Metsä Fibre, Metsä Wood, Metsä Board ja Metsä Tissue

– Metsä Groupilla on toimintaa 30 maassa ja henkilöstöä 9300

Pyydä tarjous >>

Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi >>

Lue myös:

Venesjärveläiset isä ja poika Lähteenmäki odottavat sertifioidulta metsältään kolmea asiaa – mutta mitä hyötyä FSC:stä on pikkukuoville ja jäätelönystävälle?

Pomarkkulaisen metsäpalstan vanhaisäntä ja eläkepäivistään nauttiva kirvesmies Teuvo Liljeqvist oikaisee metsäasiantuntijoiden kanssa monta puukauppaan liittyvää väärinkäsitystä.

Lue myös: