Mistä tuntee yrittäjyysmaakunnan? Määrätietoinen työ yrittäjämyönteisyyden hyväksi näkyy Yrittäjien kuntabarometrin tuloksissa. - Satakunnan yrittäjät - Merikarvia-lehti
MainosSatakunnan Yrittäjät

Mistä tuntee yrittäjyysmaakunnan? Määrätietoinen työ yrittäjämyönteisyyden hyväksi näkyy Yrittäjien kuntabarometrin tuloksissa.

Yrittäjät ovat jälleen puhuneet. Tämän vuoden Yrittäjien kuntabarometri on satakuntalaisittain hyvää luettavaa. Maakunnallisessa vertailussa Satakunta on Suomen kakkonen. Maakunnan keskiarvo oli jokaisella osa-alueella valtakunnan keskiarvoa parempi.

Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela ja Satakunnan Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Hurrila toivovat, että koko maakunnan laajuinen yhteistyö löytäisi uuden ja aiempaa syvemmän vaihteen. ­


12.6.2020 9:05 | Päivitetty 12.6.2020 11:27

Kuntabarometrin kovin nousija Satakunnassa on Harjavalta. Kun kaupunki oli maakunnan sisäisessä vertailussa kaksi vuotta sitten sijalla 13, tämän vuoden barometrissä sija on neljä.

Nousu on tietoisen työn tulosta. Edellisten kyselyjen tulokset analysoitiin heti ja niistä ammennettiin konkreettisia parannusehdotuksia.

– Määrittelimme yhdessä tavoitteeksi, että olemme seuraavalla kerralla Satakunnan yrittäjämyönteisin kunta. Vaikka ykköstilaa ei tullutkaan, rohkea tavoitteenasettelu kannatti, kaupunginjohtaja Hannu Kuusela sanoo.

Kuusela uskoo, että parantunut sijoitus johtuu kolmesta asiasta: Harjavaltaan tulleista investoinneista ja työpaikoista, kunnan ja yrittäjien erittäin tiiviistä yhteistyöstä ja kunnan palveluhengestä.

– Meille on tärkeää, että yritysten kehittyminen ei jää meistä kiinni. Emme ihan päivän varoitusajalla saa kaikkia päätöksiä tehdyksi, mutta viikossa onnistuu jo paljon.

”Olemme yrittäjyysmaakunta”

Satakunnan Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Hurrila on tyytyväinen Satakunnan kakkossijaan Yrittäjien kuntabarometrin maakunnallisessa vertailussa. Toki sijoitus jätti jotain myös hampaankoloon.

– Kahden vuoden päästä olemme varmasti ykkösiä. Olemme jo nyt yrittäjyysmaakunta.

Hurrila on pistänyt merkille, että samat kunnat ovat kuntakohtaisessa vertailussa kärkisijoilla vuodesta toiseen. Heistä kannattaisi ottaa oppia.

– Näissä kunnissa päivitetään elinvoimaohjelmaa säännöllisesti. Vuoropuhelu yrittäjien kanssa on säännöllistä ja näkyvää. Asioista puhutaan suoraan ja pohditaan, miten asioita voisi parantaa.

Harjavallan suurteollisuuspuisto työllistää paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joita ilman teollisuuspuisto ei pyörisi.­

Valtakunnallinen vertailu on edunvalvonnan kannalta tärkeää. Kansanedustaja Eeva Kalli (kesk.) kokee saavansa yrittäjien kuntabarometrin kaltaisista tuloksista kättä pidempää tietoa, kun esimerkiksi kansallisen tason kehityshankkeista päätetään.

– Viestini niissä pöydissä onkin, että Satakuntaan kannattaa investoida ja luoda työpaikkoja. Se maksaa itsensä takaisin.

Kalli kiittelee maakunnallisten edunvalvojien yhteistyötä. Viimeisimpänä saavutuksena on valtion lisätalousarviossa Eurajoen eritasoliittymään budjetoitu yli 27 miljoonaa euroa.

– Hanketta on edistetty maakunnan toimijoiden taholta vuosia ja tämä onkin koko Satakunnan yhteinen onnistuminen.

Jokaisen kunnan on löydettävä omat vahvuutensa

Harjavalta on saanut kehittämisen työkaluja Aalto-yliopiston kanssa toteutetusta Capstone-projektista. Projektissa etsittiin vastausta visaiseen ongelmaan: kuinka pysäyttää Harjavallan väkiluvun väheneminen.

Eräs projektin ratkaisuehdotus on, että Harjavalta profiloituisi markkinoinnissa vahvasti Suurteollisuuspuiston kautta.

– Harvassa tämänkokoisessa kunnassa on vastaavaa teollisuuskeskittymää. Sen kehittäminen heijastuu myös pk-yrityksiin. Kauniita Kokemäenjoen rantoja löytyy useammasta kunnasta, joten meidän on erottauduttava jollain muulla tavoin, Hannu Kuusela sanoo.

Yrittäjien kuntabarometri

Iro Research kysyi Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä yrityksensä kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 16.2.–13.5. Siihen vastasi 10404 yrittäjää eri puolilta Suomea.

Yrittäjät kokevat kyselyn tärkeäksi kanavaksi sillä vastaajien määrä kasvoi edellisestä vastaavasta kyselystä yli 4000 yrittäjällä.

Satakunnan kuntien sijoitukset maakunnassa:

Toinen suuri kehittämisen kohde on laadukkaiden vuokra-asuntojen lisääminen, jotta paikkakunnalle töiden perässä tulevat saisivat hyvän asunnon ennen oman kodin perustamista.

Jukka Hurrila toivoo, että elinkeinopolitiikan kehittämisestä kerrotaan avoimesti jo valmisteluvaiheessa. Ja myönteisistä asioista pitää iloita.

– Esimerkiksi Raumalla on osattu ottaa kaikki hyöty irti isoista hankkeista.

Yrittäjänä Hurrila toivoo kunnilta vielä piirun verran parempaa palveluhenkisyyttä.

– On ymmärrettävää, että esimerkiksi kaavoituksen käsittely voi kestää. Olisi kuitenkin tärkeää, että viesti kunnasta olisi, että ”Hei, me hoidetaan tämä.” Osassa kunnista asenne toki on jo sellainen.

Tuttuakin tutumpi kehityskohde

Sekä Kuusela, Kalli että Hurrila nostavat maakunnalliseksi kehittämiskohteeksi jo liiankin tutun ikuisuusaiheen.

– Meillä on vielä seudullista blokkiutumista ja lukkiutumista. Yksikään seutukeskus ei pysty yksin viemään sellaisia asioita eteenpäin kuin koko maakunta yhdessä, Eeva Kalli sanoo.

Jukka Hurrila haluaa vastuuttaa myös yrittäjät yhteistyön kehittäjiksi. Esimerkiksi ensi vuonna pidettävät kuntavaalit ovat yksi oivallinen paikka nostaa yrittäjien näkökulmia vahvasti esille.

– Meillä on kaikissa kunnissa hyvä keskusteluyhteys. Nyt me kaipaamme yrittäjiä, jotka pitävät asioistamme ääntä.

Kynttilää ei pidä pitää liikaa vakan alla.

– Olisiko aika heittää hyvästit satakuntalaiselle vaatimattomuudelle ja vähättelylle ja todeta, että kyllä meillä osataan, Hannu Kuusela miettii.

Lue myös: