Ystäväni 95-vuotias äiti muistuttaa tytärtään tämän tästä siitä, että nyt tyttö on päässyt siihen ikään, jossa mikä harmi milloinkin on tyypillistä.
”Mutta annas olla, kun pääset tähän ikään, niin kyllä tiedät.”
Minua tuo huvittaa yhtä paljon kuin ystävää pännii. Nyt hänellä on kaksi ihmistä, jotka muistavat huomauttaa aika ajoin siitä, miten tyypillisessä huonossa iässä hän nyt on.