Merikarvialla turpeen nosto on sujunut hyvin - muualla sateinen kesä on haitannut turpeennostoa

Kankaanpään ja Honkajoen soilla työt ovat sujuneet kohtuullisesti, mutta Karvian ja Parkanon suunnalla sateita on ollut enemmän. Pitkät poutajaksot puuttuvat tyystin.

Merikarvialla turpeen nosto on sujunut hyvin - muualla sateinen kesä on haitannut turpeennostoa

Palaturve on kärsinyt kosteudesta ja murenee käsiin. Operaatiopäällikkö Rauno Braggen mukaan viikon poutajakso olisi nyt paikallaan, sillä parissa päivässä turve ei kuivu. Isto Laaksonen

Isto Laaksonen

Kuluva kesä on ollut turpeen tuotannolle vaikea. Sateita on ollut liikaa ja pitkiä poutajaksoja liian vähän.

Rannikon läheisyydessä tilanne on ollut parempi kuin sisämaassa.

– Tilanne on kaksijakoinen. Turvesuot lähempänä rannikkoa ovat paremmassa asemassa, sanoo Vapon Lounais-Suomen johtaja Pasi Rantonen.

Hänen mukaansa Merikarvian soilla tilanne on ollut tosi hyvä ja Honkajoen ja Kankaanpään seudulla asiallinen.

– Siitä kun mennään enemmän itään tai Karvian ja Parkanon suunnalle, niin sateita on ollut enemmän.

Rantonen kertoo, että parhaillaan tehdään yhteenvetoa kesän tähänastisesta tuotannosta. Tuotantotavoitteet ovat samalla tasolla kuin viime vuonna.

– Lopputulokseksi tulee, että olemme pystyneet tuottamaan 60-70 prosenttia tavoitteesta.

Turpeentuottajat kaipaavat erityisesti pitempiä poutajaksoja, jollaisia ei ole oikein ollut.

– Kesäkuu oli asiallinen, vaikka kylmä. Ei kuitenkaan niin kylmä, että haihdunta ei olisi toiminut.

Vapolla on tuotannossa Kankaanpään, Jämijärven, Karvian, Honkajoen ja Siikaisten alueella noin 2 200 hehtaaria neljällätoista suolla.

Suurin niistä on noin 500 hehtaarin alue Honkajoen Satamakeitaalla.

Näiltä alueita saadaan vuosittain noin miljoona kuutiota turvetta.

Rantonen laskee, että kun mukaan lasketaan Vapon omat työntekijät, turvetuotantourakoitsijat ja kuljetusyrittäjät, työllistää alueen turvetuotanto noin 110 henkilöä.

Vapo-konsernin ostot ja investoinnit alueelta olivat viime vuonna yhteensä noin 3,65 miljoonaa euroa.

Operaatiopäällikkö Rauno Bragge Honkajoelta on samoilla linjoilla johtaja Rantosen kanssa. Bragge on työskennellyt pian 40 vuotta Satamakeitaan turvesuolla Honkajoella.

– Kesä on ollut haasteellinen, poudat ovat olleet lyhyitä.

Kesä on ollut erityisen hankala palaturpeen tuotannolle. Palaturve on nimensä mukaan paloiksi puristettua turvetta, jolla on jyrsinturvetta parempi lämpöarvo. Sitä kannattaa kuljettaa hieman kauemmaksi kuin enemmän tilaa vievää jyrsinturvetta.

Palaturvetta käytetään pienemmissä lämpölaitoksissa hakkeen ohella.

Vaikka talvi ei ollut kovin kylmä, niin lumen puute vei roudan syvälle.

– Vielä juhannuksena oli routaa, eli saamme tänä vuonna vain yhden satokerran, Bragge sanoo.

Tuotanto voitiin aloittaa vasta toukokuun lopussa, kun töihin on päästy yleensä noin kuukautta aikaisemmin.

Satamakeidas on alueen suurin tuotantoalue. Työt siellä aloitettiin yli 40 vuotta sitten. Suurimmillaan tuotanto oli 1990-luvulla, jolloin alue oli 1 000 hehtaarin suuruinen. Nykyisin aluetta on 500 hehtaaria.

– Alue pienenee koko ajan, mutta kyllä tässä on vähintään se 20 vuotta jäljellä.

Suolta saadaan monenlaista turvetta. Aivan ylin pintakerros menee polttokäyttöön ja sen alla oleva vaalea turve kasvukäyttöön tai kuivikkeeksi. Tummat ja syvemmät kerrokset menevät jyrsinpolttoturpeiksi.

Mitä tummemmaksi turve muuttuu, sen parempi on sen lämpöarvo. Palaturve tehdään juuri tummasta turpeesta.

Hyvällä suolla voi turvetta olla jopa seitsemän metrin kerros. Aikaisemmin ei otettu käyttöön suota, jossa oli alle puolitoista metriä turvetta. Nyt raja on metrissä. Suon reuna-alueilla turvekerrros on ohuempi.

Suurin osa Satamakeitaan turpeesta käytetään lämpölaitoksissa Kankaanpäässä ja Porin seudulla.

Vapo

Vapon tarina alkoi vuonna 1940 polttopuista. Tuolloin valtioneuvosto keskitti valtion laitosten polttopuiden ja puutavaran hankinnat Vapon edeltäjälle, Rautatiehallituksen Puutavaratoimistolle. Vuonna 1945 nimi muuttui Valtion Polttoainetoimistoksi ja käyttöön otettiin Vapo-lyhenne, jokavirallistettiin 1960-luvulla.

Turvetuotannon ensiaskeleet Vapo otti 1940-luvun puolivälissä, jolloin se välitti valtion haltuun tulleita polttoturve-eriä kulutukseen. Varsinainen turvetuotanto alkoi 1970-luvulla. 1980-luvulla alkoi lämpöliike-toiminta ja 1990-luvun alussa ympäristöliiketoiminta.

Lähde: Vapo


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: