Kotikuntani kuningas - Uutiset - Merikarvia-lehti

Lukija muistelee: Kotikuntani kuningas

18.2.2018 13:00

Muistelu: Ihan oikeesti. 1940-luvun loppupuolella yksi talven urheilutapahtumista oli 20 kilometrin hiihto, jonka voittaja palkintojen lisäksi sai arvonimen Merikarvian Hiihtokuningas.

Lähtö ja maali sijaitsivat Koskivuota vastapäätä olevalla pellolla. Kymmenen kilometrin lenkki kierrettiin kahdesti.

Olimme suksilla Lindellin Jussin talon luona. Hiihtäjät nousivat jokijäältä pellolle ja läheiseen maaliin. Väsynytt joukkoa. Joku jäi vielä sauvoihinsa nojaten oksentamaan.

Palokunnantalon mäkeä laski hiihtäjä, tutun lennokas, voimakaspotkuinen tyylihiihtäjä, joka joen jäältä noustessaan hyräili hyväntuulisena. Siinä oli ylivoimainen voittaja, Hiihtokuningas, Nojomaan Antti, Kinni!

Lapsuusvuosien vaikuttaviin hiihtotapahtumiin kuului maantieviesti Siikaisiin ja takaisin, vaihdot Tuorilassa. Innon voittajajoukkueessa hiihtivät Nojomaan veljekset, Antti ja Pentti, Siikaisista Tuorilaan Nurmelan Tuomo ja ankkurina Mäkipuron Antti.

Kunnanhuoneella oli kilpailukeskus, lähtö ja maali viereisellä pellolla, väliaikoja telefoonilla. Se, että hiihto suoritettiin pääväylillä, kertoo ajan automäärästä. Niitä oli todella vähän.

Antti menestyi hyvin Satakunnan Sotilaspoikien hiihdoissa, joihin osallistui satoja hiihtäjiä. Antti pääsi palkintosijoille. Ammatinvalinnan mukana urheilu jäi. Hiihtäjästä tuli sähköttäjä.

39 vuoden työrupeaman aikana Haminan satamassa tapasin paljon kotikylän poikia, kuten legendaarisen sähköttäjän, Poijärven Poppelin. Hän kertoi, miten he Antin kanssa tavatessaan aloittavat keskustelun morsettamalla: ti, taa, ti, semmoisia velikultia!

Rosenlewillä ollessani kävimme usein Trolssissa, Lähteenmäessä. Matti isännöi taloa. Antin vaimo, Aura, oli Matin sisko. Matti ja Antti myivät aina puutavaran Heinon Esan firmalle. Joskus paikalliset metsurit hoitivat jonkun pienemmän erän hakkuun. Isommat määrät, samoin tukkikaupat, olivat meidän hoidossa. Yhteistyö oli erikoisen avointa.

Vuosia oli kulunut. Olimme perheen kanssa kesälomalla. Tapasin Antin Säästöpankin luona, paikassa, jossa Antin Hiihtokuningaskisan lähtö ja maali sijaitsivat. Paikalla oli nyt rakennus, jossa olivat Säästöpankki, Häyrisen Eevan/ Gunnarin kauppa ja Ooperin baari, jossa kahvittelimme.

Kerroin Antille muistoni tästä paikasta, hänen hiihdostaan. Kerroin muistavani hänen hyräilynsä. Lapsuusvuosien muistot kulkevat mukanani.

Ei tarvittu sanoja. Jotain kosteaa oli molempien katseessa. Halasimme. Muistan sanasi: "Kiitos kaima, pärjäillään!"

Lainaan jostakin hyvin kaukaa sanonnan: "Kuningas on kuollut. Eläköön kuningas!"

Antti

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainokset