Lapsuus raameihin: Oivalluksia ja taitoja yhä aikaisemmin jo päiväkodissa

Päivähoito on aikansa elänyt. Nyt varhaiskasvatuksen odotukset ovat myös ilmaisussa ja vaikuttamisessa.

Marjo Keski-Heikkilä
Lapsuus raameihin: Oivalluksia ja taitoja yhä aikaisemmin jo päiväkodissa

Norkoolin päiväkodissa juhlittiin tiistaina myös synttäreitä. Osallistuminen ja kaveritaidot olivat Leo Ranteella, 6, jo hallussa karkkeja jaettaessa. Myös uimakoulusta tulossa oleva toinen eskariryhmä sai omat karkkinsa.

Marjo Keski-Heikkilä

Miten alle kouluikäinen voisi vaikuttaa omaan päiväkotipäiväänsä? Norkoolin päiväkodinjohtajan Sinikka Oikarisen mielestä ihan hyvinkin.

–Lapsi osaa tahtoa metsäretkelle tai haluaa muovailla muovailuvahasta tai oppia vetämään vetoketjun kiinni, Oikarinen toteaa lapsen osallisuudesta.

Elokuun alusta lähtien varhaiskasvatuksessa on tehty yksilöllisiä, lapsikohtaisia suunnitelmia yhdessä lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Päivähoidon sijasta puhutaan nyt sekä kasvatuksen, opetuksen että hoidon kokonaisuudesta ja toimitaan sen eteen.

–Aiemmin kyse oli suosituksista. Nyt näihin on velvoitettu koko Suomi, Oikarinen kertoo.

Suuria mullistuksia uudistus ei kuitenkaan Norkoolin kaltaiselle päiväkodille tarkoita, sillä asiantunteva henkilökunta on kyennyt uudistumaan jatkuvien haasteiden edessä.

Lomake vaikuttaa teoreettiselta, mutta Oikarisen mukaan sen kylkiäisenä on erillinen kyselylomake toivomuksia varten.

–Lopputulos on se, mitä yhdessä sovitaan, Oikarinen korostaa yhteistyötä huoltajien kanssa.

Marjo Keski-Heikkilä
Varhaiskasvatuksessa valmistetaan lasta yhä suunnitelmallisemmin koululaisen taitoihin.

Varhaiskasvatuksessa valmistetaan lasta yhä suunnitelmallisemmin koululaisen taitoihin.

Laaja-alaiseen osaamiseen tähtäävä suunnitelma tarkoittaa lapsen kannalta sitä, että hän osaa huolehtia itsestään, hänellä on kaveritaidot ja osallistumalla hän kokee voivansa vaikuttaa asioihin. Tulevatko kehityskeskustelut jo päiväkoteihinkin? Ei sentään. Kyse on jatkumosta. Eskarilaiset pääsevät näin siirtymään luontevasti koulumaailmaan, kun tavoitteet ovat yhtenevät.

Voiko koululaiselle olla haittaa siitä, mitä hänen papereissaan lukee päiväkotiajoilta?

–Siirtymävaiheet ovat lapsen kannalta tärkeitä. Jos kouluun mentäisiin ilman mitään tietoja ekaluokkalaisen vahvuuksista tai haasteista, opettajilla olisi melkoinen tehtävä kartoittaa jokainen oppilas erikseen. Kyse on nimenomaan positiivisesta tiedosta, jota siirretään.

Välttämätöntä on Oikarisen mielestä tietää myös niistä haasteista, joita kullakin lapsella voi olla. Kyse on lapsen edusta. Päiväkodin ja koulun niveltämistä yhteen edesauttavat Merikarvialla jo ennestään yhteinen erityisopettaja ja kuraattori.

–On hyvä tietää, miten esimerkiksi toimintaympäristöä muuttamalla pientä koululaista voidaan auttaa, jos hänellä on oppimisvaikeuksia.

Marjo Keski-Heikkilä
Läsnäolo ja lasten vahvuuksien tunnistaminen on päiväkodin henkilökunnalle ennestään tuttua, mutta enää ne eivät ole vain suosituksia vaan normi.

Läsnäolo ja lasten vahvuuksien tunnistaminen on päiväkodin henkilökunnalle ennestään tuttua, mutta enää ne eivät ole vain suosituksia vaan normi.

Vasuista vauhtia varhaiskasvatukseen -tapahtumia järjestettiin Merikarvian lisäksi monella muullakin paikkakunnalla tiistaina. Vanhempia, huoltajia ja päättäjiä avoimet ovet houkuttelivat paikalle parin tunnin aikana aamulla toistakymmentä.

Varhaiskasvatus on entistä vahvemmin osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Se muodostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Siksi onkin aika siirtyä puhumaan varhaiskasvatuksesta päivähoidon sijaan.

Miten henkilökunta on suhtautunut uusien suunnitelmien toteuttamiseen?

–Viime vuosina olemme tehneet esiopetussuunnitelmia, joten tämä on jatkoa. Keväällä suunnitelmia päivitetään, mutta isompien suunnitelmien kanssa taitaa nyt olla hengähtämisen aika, Oikarinen arvioi.

Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin lapset muissa OECD-maissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämistä.

–Meillä on koulutettu henkilökunta, ja he ovat eri-ikäisiä, Oikarinen kertoo osaamisen ja innostuksen jatkumosta.

Riittääkö henkilökunnan määrä haasteisiin vastaamiseksi?

–Meillä on yksi työntekijä kahdeksaa lasta kohti. lapsimäärät vaihtelevat päivittäin vanhempien töiden vuoksi, joten työntekijämäärä on sopiva.

Vasu on normi

Varhaiskasvatussuunnitelma joka lapsella 1.8. 2017 alk.

Vastaa muuttuvan maailman haasteisiin.

Tarkoittaa sekä kasvatuksen, opetuksen että hoidon kokonaisuutta (vrt. päivähoito).

Taitojen ja osaamisen luonteva niveltyminen koulumaailman odotuksiin.

Sensitiivistä vuorovaikutusta, läsnäoloa, lasten mielenkiinnon kohteiden huomioimista, yhdessä rakentamista.

Mahdollisuus tehdä vahvuudet, voimavarat ja yksilölliset tarpeet näkyviksi.

Varhaiskasvatus osa elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: