Merikarvian päälliköksi havittelee kolme persoonaa

Painavatko kunnanjohtajan valinnassa Peppi Pitkätossuun, Frodo Reppuliin vai Tex Willeriin liittyvät ominaisuudet eniten, vai pitääkö niitä kaikkia löytyä? Kolmen ehdokkaan kaarti Kristiina Engblom-Pelkkala, Markus Ojakoski ja Kimmo Puolitaival sai kysymyspatteriston vastattavakseen.

Marjo Keski-Heikkilä
Merikarvian päälliköksi havittelee kolme persoonaa

Uusi kunnanjohtaja Merikarvian raitin aitiopaikalle valitaan todennäköisesti 18. joulukuuta pidettävässä valtuuston kokouksessa. Hakijoita ja suostumuksensa antaneita on yhteensä 16, joista kolme eteni soveltuvuusarviointiin.

Marjo Keski-Heikkilä

Haastoimme Merikarvian kunnanjohtajamittelössä soveltuvuusarviointiin edenneet kolme hakijaa arvo- ja johtamiskeskusteluun huumorintajuakin hieman koetellen.

Suora kysymys ja suora vastaus auttakoot kuntalaisia valitsemaan hengenheimolaisensa ja aloittamaan lobbausyrityksensä. Aikaa on valtuuston kokoukseen 18. joulukuuta saakka. Virkaa hakeneet kaikki 16 ovat teoriassa yhä mukana.

Suosikkisatujen ja sarjakuvien perusteella Merikarvian johtoon tavoittelevat kolmen kärkenä Peppi Pitkätossu, Frodo Reppuli ja Tex Willer, joten he ovat tavallaan kolmen eri aikakauden kasvatteja. Ylioppilaiksi heidät lakitettiin vuosina 1975, 1985 ja 1994.

Tamperelainen yliopiston opettaja Kristiina Engblom-Pelkkala on koulutukseltaan hallinto- ja kasvatustieteiden maisteri, joka tekee väitöskirjaa kuntataloudesta. Porilainen Markus Ojakoski on filosofian maisteri yrityselämän palveluksessa ja merikarvialainen Kimmo Puolitaival on diplomi-insinööri, joka työskentelee Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ylijohtajana Turussa.

Kotialbumi
Tampereen yliopiston palveluksessa oleva Kristiina Engblom-Pelkkala tekee väitöskirjaa kunnallistalouteen liittyen. Harrastuksiin kuuluu koirien kanssa ulkoilu.

Tampereen yliopiston palveluksessa oleva Kristiina Engblom-Pelkkala tekee väitöskirjaa kunnallistalouteen liittyen. Harrastuksiin kuuluu koirien kanssa ulkoilu.

Keitä perheeseesi kuuluu?

KEP: Puoliso, 2 koiraa ja aikuiset lapset.

MO: Puoliso Katja, lapset Väinö, Venja ja Werner sekä Stella-koira.

KP: Puoliso ja kahdeksan aikuista lasta sekä 11 lastenlasta.

Mitä harrastat?

KEP: Liikun metsässä koirien kanssa.

MO: Retkeilyä, liikuntaa, musiikkia, filosofiaa, lukemista ja ruoanlaittoa.

KP: Olen kokeillut monia asioita kuten lentämistä, taidemaalausta, merimelontaa ja laitesukellusta. Harrastukset rajoittuvat nyt lähinnä veneilyyn, kotitalon remontointiin, puutarhatöihin ja liikuntaan. Hankimme äskettäin poikieni kanssa purjeveneen.

Millainen olet työkavereittesi mielestä?

KEP: Minua on johtajana luonnehdittu motivoituneeksi ja vuorovaikutteiseksi ajankäytön hallitsevaksi tulosjohtajaksi, joka on sitoutunut työpaikan arvoihin ja tavoitteiden saavuttamiseen.

MO: Harkitseva, uusiin asioihin tarttuva ja teeskentelemätön.

KP: Reilu ja innostava esimies, alaisia kuunteleva, tavoiteorientoitunut ja asiantuntijoille toimintatilaa antava. Minua pidetään myös vahvana verkostoitujana.

Mitkä ovat vahvuutesi?

KEP: Olen ihmisenä helposti lähestyttävä ja omaan positiivisen elämänasenteen.

MO: Monipuolisuus, toisten huomioiminen ja laaja yleissivistys.

KP: Minulla on vahvat ja toimivat verkostokontaktit, erittäin vahva kokemus elinkeinopolitiikasta ja yrittäjyydestä. Vahva talousosaaminen, monipuolinen johtamiskokemus, kyky saada työntekijät ja yhteistyökumppanit sitoutumaan tavoitteisiin. Tunnen hyvin lapsiperheiden, kehitysvammaisten ja vanhusten arkea.

Kotialbumi
Filosofian maisteri Markus Ojakoski on luontoihminen. Kokemäen kaupunginjohtajana hän toimi vuosina 2011–2014.

Filosofian maisteri Markus Ojakoski on luontoihminen. Kokemäen kaupunginjohtajana hän toimi vuosina 2011–2014.

Miten olet kehittänyt itseäsi työvuosina?

KEP: Olen opiskellut aina jotain. Viimeiset vuodet olen viettänyt kunnallistalouden väitöskirjan parissa.

MO: Kuluvana vuonna olen ollut aloittamassa taas uutta yritystoimintaa. Aina kehittyy, kun menee mukavuusalueensa ulkopuolelle. Olen aina tarttunut rohkeasti uusiin asioihin.

KP: Kaksi isoa teemaa, henkilöstöjohtaminen ja muutosjohtaminen. Kuluvana vuonna palkitsevimmat oppimishaasteet ovat liittyneet valtakunnalliseen rooliini SOTE- ja maakuntauudistuksessa. Syksyn aikana olen lisännyt osaamistani LEAN-johtamisessa.

Miten sparraat itseäsi?

KEP: Urheilemalla.

MO: Raskaissa tilanteissa auttaa, jos uskoo tekevänsä jotain hyödyllistä yhteisön, jonkun ihmisen tai asiakkaan hyväksi. Sparraan myös puolison, ystävien ja muiden hyvien kontaktien avulla.

KP: Voimaantuminen tulee liikunnasta, musiikista, rentouttavasta saunasta ja mukavista hetkistä läheisten kanssa. Ammatillista sparrausta saan keskusteluista kollegoiden, kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa sekä hankkimalla tietoa.

Suosikkisatusi kautta aikojen, miksi?

KEP: Peppi Pitkätossu. Maailman vahvin tyttö on hyvä esikuva edelleen.

MO: Muumit, jotka ovat avoimia uudelle, peräänantamattomia ja rehellisiä itselleen.

KP: Vaikea sanoa – ehkä ”Ruma ankanpoikanen”. Sitä luettiin ja kuunneltiin aikanaan lasten kanssa niin, että osattiin se ulkoa.

Mitä opit itsestäsi viimeksi?

KEP: Sen, että median kanssa on tultava toimeen.

MO: Telepaattinen viestintäni ei tavoitakaan puolisoani. Olen kyllä oppinut tämän aiemminkin, mutta aina oivallus tuntuu tuoreelta.

KP: Valtakunnallinen rooli sote- ja maakuntauudistuksessa opetti, että vielä löytyy innostusta ja virtaa oppia uutta ja rakentaa uutta.

Puoluetaustasi?

KEP: Olen sitoutumaton. Tutkijana työskennellessä tämä on ollut selkeä valinta.

MO: Keskusta

KP: Sitoutumaton

Mitkä ovat kunnanjohtajan tärkeimmät tehtävät?

KEP: Tärkeimpinä tehtävinä on johtaa ja kehittää kuntaa, sen hallintoa ja taloutta sekä palvelutuotantoa ja muuta toimintaa kunnanhallituksen alaisena yhteistyössä valtuuston kanssa. Käytännön työssä korostuu yhteistyö ja verkostoituminen kunnan sisällä eri tahojen kanssa sekä osallistuminen seutukunnalliseen yhteistyöhön kunnan linjausten mukaisesti.

MO: Luottamushenkilöyhteistyö, organisaation eli henkilöstön johtaminen kokonaisuutena, vaikuttaminen ulospäin – erityisesti, jos on paljon ostopalveluja – sekä elinvoimapolitiikan laaja-alainen hoitaminen.

KP: Johtaa kuntaorganisaatiota innostavalla ja ammattimaisella tavalla siten, että kunnan ja kuntalaisten kannalta elintärkeät palvelut tulevat toteutetuksi tarkoituksenmukaisimmalla ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Tärkeä tehtävä on edistää kunnan suhteita elinkeinoelämään, valtiovaltaan ja mediaan.

Kotialbumi
Diplomi-insinööri Kimmo Puolitaival työskentelee ylijohtajana Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa. Kotona hän rentoutuu mielellään soittamalla flyygeliä.

Diplomi-insinööri Kimmo Puolitaival työskentelee ylijohtajana Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa. Kotona hän rentoutuu mielellään soittamalla flyygeliä.

Mihin talkoisiin osallistuit viimeksi?

KEP: Viikonlopun mittaisiin risu- ja puutalkoisiin.

MO: Jos ilmainen taloushallinnollinen konsultointi yhdistykselle lasketaan, niin sellaiseen.

KP: Viimeisimmistä talkoista suurin on ollut suviseuratapahtuman järjestäminen Porissa. Omalta osaltani käytin hankkeeseen kolmen viime vuoden aikana useita satoja työtunteja.

Mistä ensimmäiseksi hakisit säästöjä kunnan hyväksi?

KEP: Ensin tulee hahmottaa kokonaisuus, jotta voisi tähän vastata. Ehkä toimintatapoja ja -rakenteita uudistamalla yksittäisten kohteiden sijaan.

MO: Tiedän, että sosiaali- ja terveyssektorilla on mahdollista tehdä asioita aina vielä paremmin.

KP: Säästöjen ohella on katsottava myös tulovirtaa, enkä tarkoita pelkästään kunnallisveroprosenttia, vaan tulovirtoja laajemmin.

Mikä saa sinut nauramaan?

KEP: Hyvät ihmissuhteet.

MO: Hyväntahtoinen ja nokkela huumori.

KP: Hyvät ystävät ja iloinen seura saa nauramaan, joskus hauska kirjakin. Tuore esimerkki sellaisesta on Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja.

Kuinka nopeasti lääkärille pitää päästä?

KEP: Riippuu avun tarpeesta.

MO: Soveltuva riittävä lääkäriin pääsyn nopeus riippuu hoidon tarpeesta. Lääkäripalveluja yleisesti pitäisi olla kysynnän mukaan eli nykyistä hajautetummin.

KP: Se riippuu tarpeesta. Akuuttiin sairauteen on saatava apua nopeasti. Krooniseen sairauteen sopii kohtuullisen hyvin kahden – kolmen viikon odotusaika. Mielestäni on erittäin tärkeää, että lääkäriyksikkö on omalla paikkakunnalla.

Mitä ovat mielestäsi Merikarvian kunnan vahvuudet ja mahdollisuudet säilyä itsenäisenä?

KEP: Hyvät. Sitä tukevat vireä elinkeinotoiminta, hyvä alueellinen sijainti sekä erityisen kaunis luonto.

MO: Mahdollisuudet säilyä itsenäisenä riippuvat valitettavasti valtakunnallisesta päätöksenteosta. Nykyskenaarioiden valossa (sote- ja maakuntauudistus toteutuu tai jää kokonaan toteutumatta) mahdollisuudet ovat hyvät. Vahvuuksia ovat yritysmyönteisyys sekä hyvä imago matkailu- ja asuinkuntana.

KP: Vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinopohja ja yrittäjyysaktiivisuus, kunnan kokoon nähden hyvä ja positiivinen tunnettuus, erinomaiset luonnon tarjoamat vahvuudet – Merikarvianjoki, Ouran saaristo ja Selkämeren kansallispuistoalue. Kunnan perusinfra vaikuttaa myös olevan hyvässä kunnossa. Itsenäisyyden ratkaisee tulevaisuudessa kunnan taloustilanne ja kuntalaisten oma tahto säilyttää itsenäisyys.

Mikä on kylien rooli kunnassa?

KEP: Aktiivinen kylätoiminta on tärkeää kuntalaisten yhteisöllisyyden ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta.

MO: Aktiviteettien ylläpitäjinä kylät ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille. Niille, jotka eivät halua asua kaupungissa, kyläyhteisössä asuminen on usein mieluisa vaihtoehto, joten ne parantavat kuntansa houkuttelevuutta.

KP: Kylät ovat tärkeässä roolissa. Ne ovat osa kuntaidentiteettiä ja historiaa, ne ovat tapahtumapaikkoja, asuinpaikkoja nykyisille ja uusillekin kyläläisille. Ne antavat kanavan lähivaikuttamiselle ja lujittavat yhteisöllisyyttä.

Mitä mielestäsi tarkoitetaan elinvoimaisella kunnalla?

KEP: Kunnan kykyä uudistua, luoda uutta ja uudenlaista sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä sekä varmistaa taloudellinen kehitys.

MO: Kuntaa, joka pystyy toteuttamaan sille määrätyt tehtävät hyvin ja joka saatavissa olevan tiedon valossa pystyy siihen jatkossakin. Itse voisin tarkoittaa lisäksi sitä, että kunnassa on vireyttä sekä kunnan tekemisissä että muutoin. Samoin elinvoimaisuuteen yhdistyy elinkeinoelämän aktiivisuus.

KP: Elinvoimainen kunta menestyy nyt ja tulevaisuudessa. Se tarjoaa työtä ja toimeentuloa, viihtyisän asuinympäristön, siellä on aktiivista, elämyksellistä ja yhteisöllisyyttä lujittavaa toimintaa, siellä viihdytään, sinne on mukava ja helppo tulla, se on vetovoimainen ja siitä ollaan rohkeasti ylpeitä.

Mitä jokainen kuntalainen voi tehdä kuntansa brändin hyväksi?

KEP: Positiivisella asenteella ja viestinnällä on suuri merkitys.

MO: Kunta kuin kunta kaipaa tiettyä vireyttä brändin ylläpitämiseen, joten monenlainen aktiivisuus soveltuu hyvin.

KP: Jokainen kuntalainen voi toimia kunnan lähettiläänä. Kertoa hyviä, aurinkoisia, merellisiä ja elämyksellisiä terveisiä Merikarvialta sekä tehdä kuntaa myönteisellä tavalla tunnetuksi ja houkutella tänne uusia asukkaita.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: