Turvetta nousee ympäristön ehdoilla

Kotonevan turvetyömaalla toimittu jo 30 vuotta. Vesien käsittely vastuullista.

Marjo Keski-Heikkilä
Turvetta nousee ympäristön ehdoilla

Vapon avoimien ovien päivänä nevalla tarjoilu pelasi ja noin 30 uteliasta sai lisätietoa vesisuojelusta ja turvetuotannosta yleensä.

Marjo Keski-Heikkilä

Kasvuturvetta ja energiaturvetta on jyrsitty Merikarvian Kuvaskankaalla sijaitsevalta Kotonevalta jo 30 vuotta. Rekkarallia ja rapukannan menettämistä pelättiin loppujen lopuksi suotta – ainakin Vapo vakuuttaa ottaneensa ympäristövastuunsa tosissaan. Viimeiset kolme vuotta vesiensuojelu on ollut tehostettua ja raportit ovat kaiken kansan nähtävillä.

Merikarvialta nostettu polttoturve on palanut pääasiassa Porissa Kaanaan piipuissa ja moni on hyödyntänyt turvetta myös puutarhansa elinvoiman lisääjänä.

Ympäristölupia haettaessa uudet kohteet saavat edelleenkin ihmisiä reagoimaan. Vapon lounaisen asiakasalueen aluejohtaja Pasi Rantosen ja ympäristöasiantuntija Leena Impun puheille päätyi perjantaina avoimien ovien päivänä kolmisenkymmentä turvetuotannosta kiinnostunutta.

–Tehkää enemmän teitä, että saamme peurat ja hirvet metsästä pois, kuului yleisövinkki Vapolle.

1980-luvun Huolet tuntuivat karisseen.

–Vuodessa täältä lähtee 800 rekkaa 150 motin kuormilla. Hehtaaria kohti tuotanto on noin 400–500 kuutiota, Rantonen valaisi.

Marjo Keski-Heikkilä
Kullankeltaisena hohtava Kotonevan alue on vaaleaa rahkaturvetta. Alueen reunoilta saadaan myös polttoturvetta.

Kullankeltaisena hohtava Kotonevan alue on vaaleaa rahkaturvetta. Alueen reunoilta saadaan myös polttoturvetta.

Suomen suoalasta noin 0,7-0,8 prosenttia on turvetuotannossa. Rantosen mukaan Vapon toiminnasta on edelleen paljon tietämättömyyttä, joten tietoa tarvitaan.

–Luonnosta metsistä ja pelloilta tulevaa kuormitusta on vaikea mitata, mutta turvetuotannon kuormitus pystytään laskemaan tarkasti, Rantonen kehuu kehitettyjä järjestelmiä.

Siikaisiin ympäristölupaa hakevat uudet alan toimivat ihmettelivät kosteikon äärellä, mikseivät kunnat ja maanomistajat oivalla uusien työpaikkojen mahdollisuutta? Paljon metsissä ja soilla "hampparoivina" he eivät näe koskaan marjastajiakaan, vaikka "suuri yleisö" pelkää turvekenttien tuhoavan luontoarvoja.

–Mikä muu ala voisi tuoda pieneen kuntaan 3–6 uutta työpaikkaa, miehet ihmettelivät ääneen.

Asiantuntija Leena Imppu törmää yhä ennakkoluuloihin, joissa turvetuotannon luullaan tarkoittavan ojien avaamista ja soiden kuivattamista. Raportit kuormituksista ovat suokohtaisia ja ne löytyvät netistä. Kalataloutta koskevat raportit ovat oma lukunsa

–Vuodesta 2015 lähtien kaikilla turvetuotantoa jatkavilla alueilla on ollut vesienkäsittelylaitokset, Ilkko kiteyttää.

Marjo Keski-Heikkilä
Kotonevalla toimii kuusi urakoitsijaa.

Kotonevalla toimii kuusi urakoitsijaa.

Merikarvialla nostetaan turvetta tällä hetkellä neljältä nevalta. Säihin nähden urakoitsijat ovat päässeet yllättävän hyvin turvetyömailleen.

–Tummemman poltettavan turpeen ajamiseen pääsee yleensä vasta neljäntenä kuivana päivänä, kasvuturpeen ajamiseen kolmantena päivänä, Mika-Johannes Heikkilä kertoo.

Töitä kuitenkin on päivittäin, sillä turvetta on käänneltävä. Jyrsimisen lisäksi turvetta karhennetaan. Kullanhohtoisena kuivan kauden ansiosta hohtava reilu 200 hehtaarin Kotoneva työllistää tänä kesänä kuusi urakoitsijaa.

Rantosen mukaan alue on keskivertokokoa. Vain Etelä-Pohjanmaalla alueet ovat tuplakokoa.

Kotoneva sijaitsee Merikarvialla Pori – Vaasa -tien länsipuolella noin 16 kilometriä Merikarvian kirkonkylästä pohjoiseen Kuvaskankaalle. Turvetuotanto alueella aloitettiin vuonna 1986 noin 54 hehtaarin alueella ja vähitellen sitä on lisätty.

Osan tuotantoalueesta Vapo omistaa, osa on vuokrattu. Sopimukset maanomistajien kanssa jatkuvat osin vuoteen 2050.

Kuvaskankaan ja Paulakankaan tärkeät pohjavesialueet ja vedenottamot sijaitsevat noin 1 kilometrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Lähellä on myös Mankanevan Natura-alue.

Heitonnevalta Lauttijärveltä, Iso-Rydistönkeitaalta ja Kirinnevalta turvetta nousee pienemmiltä aloilta.

Marjo Keski-Heikkilä
Kotonevalla on jyrsitty ja otettu talteen turvetta jo 1980-luvun alusta alkaen. Alue on yli 200 hehtaaria kooltaan.

Kotonevalla on jyrsitty ja otettu talteen turvetta jo 1980-luvun alusta alkaen. Alue on yli 200 hehtaaria kooltaan.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: